Dokumenttielokuvat ja -sarjat

Lauluja rakkaudesta on uuden rakkauden innosta, pitkän kumppanuuden vahvuudesta, yksin elämisen onnesta – rakkaudesta kaikkine kasvoineen. Elokuva piirtää kuvan kypsän iän rakkaudesta eri muodoissaan. Ritva Oksasen esittämät laulut ja runot kietovat yhteen kuuden erilaisen rakkauden tarinan.

Punkkisota kertoo globaalista punkkitautiepidemiasta. Dokumenttielokuvassa ohjaaja Joonas Berghäll etsii vastausta siihen, miksi globaalia punkkitautiepidemiaa ei pysäytetä ja miksi maailma kieltää epidemian todellisen vakavuuden. Henkilökohtaiseksi tarinan tekee se, että Joonas sairastaa itse vakavaa kroonista borrelioosia.

Berghäll matkustaa elokuvassa Saksaan, Yhdysvaltoihin, Italiaan ja Ranskaan tautiin sairastuneiden ihmisten luokse, jotka kukin painivat sairauden parissa. Hän tapaa matkallaan useita kohtalotovereitaan, paikallisia lääkäreitä sekä maailman johtavia asiantuntijoita.  Sairautta ei oteta tarpeeksi vakavasti ja kymmenet miljoonat ihmiset joutuvat kärsimään saamatta asianmukaista ja riittävää hoitoa. Lopputulos on ajankohtainen tarina terveydenhuollon ongelmakohdista, ihmisoikeuksista ja taistelusta sairautta vastaan.

Mao Zedongin ajaukset oli koottu pieneksi punaiseksi kirjaksi, joka on yksi maailman levinneimpiä kirjoja. Sitä heilutettiin myös Suomen mielenosoituksissa 1960- ja 1970-luvuilla. Pieni ja punainen oli myös kylmän Suomen maolainen liike. Elokuva uppoutuu tämän intomielisen joukon ajatuksiin ja kokemuksiin.

Nepalin morsian on murrosikäisen Rekhan tarina. Se kertoo lapsuuden lopusta; se kertoo kulttuurista, jossa tytön kohtalon sinetöi isän määräysvalta. Kun 14-vuotias Rekha ymmärtää, että isä ja pian koko perhe suunnittelee hänen naittamistaan, hän yrittää taistella vastaan; Rekha haluaa englanninopettajaksi, ei naimisiin.

Dokumenttielokuva on kahden ohjaajan taidonnäyte vaikeasta aiheesta. Miten kertoa tarina ihmisistä, jotka eivät saa omaa ääntään kuuluville ja joilla ei ole paikkaa maailmassa? 

Lähtiessään kotimaastaan kohti Eurooppaa elokuvan päähenkilöt olivat vielä lapsia. He unelmoivat elämästä ilman huolia: vapaina ja rikkaina. Matkatessaan kohti parempaa elämää kolme marokkolaista nuorta ystävystyi. Paremman elämän etsintä muuttui painajaiseksi, kun yksi ystävyksistä teki Turussa puukkoiskun, jossa kuoli kaksi naista. 

Jossakin on maa seuraa läheltä kahta veritekoon liittymätöntä nuorta: Ilyasta ja Mohamedia. Elokuva avaa nuoren sukupolven tuntemuksia ja psyykettä, sekä näyttää heidän kotinsa ja perheensä Marokossa. Seuraamalla iskuntekijän ystäviä elokuva avaa maailman uutisotsikoiden takana. Se näyttää kuinka päähenkilömme tuntevat painetta lähteä Eurooppaan tienaamaan. Ja kuinka Eurooppa puolestaan painostaa heitä palaamaan takaisin kotimaahansa. He ovat lopulta ilman kotia, kieltä ja isänmaata eivätkä tunne kuuluvansa mihinkään. 

Israelin länsirannan turvallisuusviranomaiset vangitsevat jopa 700 palestiinalaista lasta vuosittain. Elokuva näyttää alaikäisten vangitsemisen mekanismit sekä israelilaisten haastattelujen, että myös haastattelutilanteissa taltioudun materiaalin avulla.

Seksin, huumeiden ja kuoleman täyteinen peittelemätön tositarina Lost Boys kertoo siitä, mitä tapahtui vuosikymmen sitten, kun rovaniemeläisiä huumeidenkäyttäjiäkuvanneen Reindeerspottingin ensi-iltamenestyksen ikuisia jatkoja viettäneet kaverukset muuttuivat kuolemattomista kuolevaisiksi. Juhlat loppuvat, kun Joonaksen kaverit katoavat ja Jani kuolee väkivaltaisesti Phnom Penhissä, Kambodžassa.

Joonas Neuvosen kamera vie katsojan Bangkokin huumaavaan meluun ja Phnom Penhin öisille kujille, Janin viimeisiin elinviikkoihin sekä tämän katoamisen ja kuoleman jälkeiseen epätoivoiseen etsintään. Mitä kadonneille tapahtui? Joonaksen on löydettävä oma totuutensa tapahtuneesta huumeiden ja hämärän keskeltä – eikä siellä ole sankareita.

Anna-Sofia Nylund pohdiskelee ja selvittää dokumentissaan voisiko hän muuttaa takaisin pikkuporvarilliseen kotikaupunkiinsa Pietarsaareen.

Vantaalaiselle Mustafelle selviää, että hänen sukunsa maa Somalimaassa on täynnä kultaa ja jalokiviä. Hän päättää jättää Suomen ja muuttaa perheineen takaisin synnyinmaahansa. Mustafe uskoo menestyksekkään kultakaivostoiminnan turvaavan lastensa tulevaisuuden – samalla kun hän itse voisi auttaa sodan runtelemaa kotimaataan, josta joutui lapsena 90-luvulla pakenemaan. Somalimaassa Mustafen lapset voivat myös kokea yhteenkuuluvuutta ja tuntea omat juurensa.

Mutta muutto pohjoiseurooppalaisesta hyvinvointivaltiosta Itä-Afrikkaan ei sujukaan ongelmitta. Mustafen lapset ovat syntyneet ja kasvaneet Suomessa ja puhuvat äidinkielenään suomea. Uudessa kotimaassa on koko perheelle monin tavoin totuttelemista. Teitä ei ole päällystetty, kamelit ja vuohet kulkevat kaduilla, ja taloja rakennetaan pellistä. Ruoka syödään sormin yhteiseltä lautaselta lattialla istuen ja koulussa on hyvin erilaista kuin Suomessa.

Samalla, kun lapset yrittävät ymmärtää, missä heidän kotinsa oikeastaan on, tekee Mustafe parhaansa auttaakseen heitä sopeutumaan Somalimaahan. Mustafe osoittaa lapsille muutossa olevan myös hyviä puolia: esimerkiksi huvipuistossa tai upealla uimarannalla voi nauttia olostaan yksityisesti, toisin kuin Euroopassa.

Myös rikkauksien etsiminen maasta on jännittävää. Pian käy kuitenkin ilmi, ettei kaivostoiminta klaanijärjestelmään perustuvassa somalialaisessa yhteiskunnassa ole helppoa. Klaanien keskinäiset jännitteet johtivat 90-luvulla sisällissotaan, ja on vaarana, että historia alkaa toistaa itseään.

Lopulta koko perhe ymmärtää, että he ovat etsimässä jotakin kultaakin kalliimpaa ja luomassa kaivostoiminnan sijaan jotain paljon arvokkaampaa.

Kelet on elokuva mustasta transkauneudesta, rohkeudesta ja roolimallien tärkeydestä.