Dokumenttielokuvat ja -sarjat

Máhccan – kotiinpaluu sijoittuu murroksessa olevaan museomaailmaan. Suomen Kansallismuseon saamelaisesineet ovat palaamassa kotiin Saamenmaalle samaan aikaan kun saamelaisten pyhät rummut ovat edelleen vankina museoiden kellareissa ympäri Eurooppaa.

Palautuvat esineet symboloivat Saamen kansalta vietyä ihmisarvoa, identiteettiä, historiaa, yhteyttä esivanhempiin ja kokonaista maailmankatsomusta. Ohjaaja Suvi West vie katsojan museomaailman kulisseihin pohtimaan esineiden henkeä, kansojen eriarvoisuutta ja museoiden kolonialistista taakkaa.

Vain toinen meistä on Niina Vuorisaran käsikirjoittama ja ohjaama osittain fiktiivisen ja animaation keinoin toteutettu lyhyt dokumenttielokuva sisarusväkivallasta.

Rokotekriittiset kansalaiset ovat huolissaan terveydestään, vapaudestaan ja maailman tulevaisuudesta. Mitä on totuus?

Tervetuloa Tom Houseen! Homoeroottisen taiteen galleria, museo ja taiteilijaresidenssi. Pyhiinvaelluspaikka. Koti. Tunne kuinka talo ottaa sinut lämpimästi vastaan ja avautuu sinulle. Talon isäntä Durk Dehner kertoo, kuinka kaikki sai alkunsa alkoi, ja mitä talo merkitsi ja merkitsee paitsi hänelle ja Tomille, myös seksuaalivähemmistöille ja taiteelle maailmanlaajuisesti.

Raumalainen Hannu Rantala on seurannut vuosien ajan hänen pihapiirissään elävien ilvesten elämää. Parta-Jooseppi, Täplä, Ärmätti ja Laitilan Kauhu – kaikki ilveksiä, jotka Hannu tuntee nimeltä ja käytöksestä. Hannu väittää myös voivansa keskustella heidän kanssaan.

Elokuva on osoitus suojelutyön voimasta. Sata vuotta sitten melkein sukupuuttoon kuollut ilves on palannut Suomeen lajin rauhoittamisen ansiosta. Suojelustatuksesta huolimatta joka neljäs ilves tapetaan vuosittain poikkeusluvin. Hannu käy taistoon pelastamaan ilveksen vai pelastaako luonto sittenkin Hannun?

Ilveskuiskaaja on lämmin, yllättävä ja unenomainen tarina siitä, miten ihminen voi löytää tiensä takaisin villin luonnon keskelle. Kymmenien metsäkameroidensa avulla Hannu avaa meille ilvesten maailman lisäksi luonnon monimuotoisuutta tavalla, jollaista ei ole aiemmin nähty.

Michael Monroe -dokumenttielokuva on tarina unelmista ja unelmien särkymisestä. Se kertoo Matti Fagerholmin matkan Kekkosen ajan Suomesta Michael Monroeksi, rockmaailman huipulle kansainvälisiin parrasvaloihin. Maailma ja mahdollisuudet olivat auki kunnes kerta toisensa jälkeen jättimenestys jäi hiuskarvan päähän.

Michael Monroe on siitä huolimatta kaikkien aikojen menestynein suomalainen rocktähti. Michaelin menestystä ei voi mitata ainoastaan myyntiluvuilla. Hän on puheenaihe, joka on jättänyt lähtemättömän jäljen rockmaailmaan. Yhä edelleen useat rockin raskaansarjan supertähdet mieltävät hänet esikuvakseen. Michael ei vain tullut ja mennyt vaan hän on jäänyt pysyäkseen. Ilman Michaelin kaltaisia hahmoja rock’n’rollia ei olisi enää olemassa.

Pimeän vieraat on kokeellinen lyhytelokuva siitä, kuinka valosaaste tekee kiiltomadon rakkauselämästä helvettiä. Yhdistellen erilaisia tekniikoita animaatiosta arkistomateriaaliin, elokuva kertoo kiiltomadon pyrkimyksestä löytää kumppani ympäristössä, jossa ei ole enää öisin pimeää. Tarina valosta ja pimeästä kulkee eri tasoilla planetaarisesta mikroskooppiseen, luonnon rauhasta urbaaniin sykkeeseen ja keinovalosta kiiltomadon takapuolen vihreään tuikkeeseen.

Dokumenttielokuva viidesta Urposta ja heidän suhteesta etunimeensä. Elokuvassa hellän ironisesti itseensä suhtautuvat Urpot avautuvat yksitellen kameran edessä elämästään tahriintuneen etunimen varjossa, käyden läpi niin nimen alkuperän ja historian kuin henkilökohtaiset kokemukset Urpona olemisesta. Elokuva huipentuu puutarhajuhliin, joissa viisi toisilleen tuntematonta päähenkilöä kokoontuu kahvipöydän ääreen juhlistamaan nimipäiväänsä ja samalla pohtien onko urpo salonkikelpoinen ilmaus enää 2020-luvulla.

Suoran toiminnan liikkeet ja aktivismi ovat muuttaneet Suomea. Usein ne ovat olleet näkymättömissä, niitä on vähätelty tai torjuttu, mutta niiden rooli uusien ideoiden ja ajatusten hautomona on ollut merkittävä.

Kymmenen vuoden ajalta taltioidun ennennäkemättömän videomateriaalin ohella elokuvassa pääsevät ääneen JVG ja sen tarinaa rakentamassa olleet taustavaikuttajat, perheenjäsenet ja ystävät.

Yhtyeen tarina alkoi kahden kaverin Jare Brandin ja Ville Gallen sekä heidän lätkä- ja artistituttavien rap- ja videoharrastuksesta. Vuonna 2011 Häissä-single räjäytti potin ja loppu on historiaa. Kymmenen vuotta ja kuusi albumia, kymmeniä radiohittejä, vuoden striimatuimpia biisejä, yhtyeestä kertovan kirjan sekä 13 Emma-pystiä myöhemmin JVG toteaa elokuvassa: Ei tästä koskaan pitänyt tulla näin suurta.