Muutos on pysyvää – tietoa ja näkökulmia DocInfosta 18.12.2018

joulukuu 19, 2018

Uusi elokuvalaki tuo muutoksia elokuvasäätiöön

DocInfo-tilaisuuden avasi elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen esittelemällä uuden elokuvalain aiheuttamia muutoksia elokuvasäätiön toiminnassa. Näillä näkymin laki astuu voimaan tammikuussa 2019. Yleisesti ottaen uusi laki tekee elokuvasäätiön toiminnasta tarkempaa, ja myös hakijoilta vaaditaan enemmän aloitteellisuutta esimerkiksi tuen käyttötarkoituksen tai käyttöajan muutosten ilmoittamisessa.

  • Tuotantoneuvojien nimike muuttuu tukiesittelijäksi. Päätökset tekee jatkossa elokuvasäätiön hallitus tukiesittelijöiden esityksestä. 
  • Päätöskokousten aikataulua ei ole vielä sovittu uuden hallituksen kanssa. Tavoitteena on sama tahti kuin aiemminkin. Päätöskokoukset pidetään 8–10 viikkoa hakuajan päättymisestä.
  • Myös LOCit (letters of commitment) menevät hallituksen päätettäväksi, mikä saattaa tarkoittaa, että jatkossa pyritään kirjoittamaan enemmän LOI-asiakirjoja (letters of intent), kun se on tarkoituksenmukaista.
  • Hakijat eivät jatkossa valitse tukiesittelijää, vaan hakemukset jaetaan elokuvasäätiöllä esittelijöiden kesken. Tämä tasoittaa esittelijöiden työmäärää. Jo aiemmin SES:n tukea saaneet hankkeet pysyvät samalla esittelijällä. 
  • Tukiesittelijät eivät anna ennakkotietoa päätöksistä eivätkä tiedota niistä päätöskokousten jälkeen. Tieto tulee hakijoiden nähtäville sähköiseen järjestelmään sekä postitse.
  • Päätöskirjeeseen tulee enemmän tietoa, johon kannattaa perehtyä tarkkaan. Tukisopimukset tehdään jatkossa vain kehittämis- ja tuotantotukien osalta. Elokuvasäätiön tukien takaisinperintää hoitaa jatkossa Taiteen edistämiskeskus (Taike).

Dokumenttielokuvien käsikirjoitusapurahojen esittely säilyy dokumenttielokuvista vastaavien tukiesittelijöiden Piia Nokelaisen ja Pekka Uotilan vastuulla. Käsikirjoitusapurahojen enimmäismäärä nousee 1700 euroon kuukaudessa, ja maksimissaan tukea voidaan myöntää 12 kuukaudelle.

Yleisöstä nousi näkemys, että käsikirjoitusapurahoissa pitäisi myöntää rohkeammin isompia summia pienemmälle määrälle hankkeita. Pekka Uotila huomautti, että samalle hankkeelle voi hakea useamman kerran käsikirjoitusapurahaa.

Viidennen tukiesittelijän palkkaaminen vapauttaa muilta tukiesittelijöiltä työaikaa. Asiakaspalveluun käytettävä aika siis lisääntyy, mitä asiakkaat ovat voimakkaasti toivoneet.

Vastikkeellinen levitys -sanaparia ei jatkossa käytetä tuotantotukien yhteydessä. Tuettavien elokuvien tulee kuitenkin edelleen olla ammattimaisesti tuotettuja ja levitettyjä. Levitystä katsotaan teknologianeutraalisti ja hakijoita kannustetaan etsimään luovasti eri levitysmahdollisuuksia elokuvilleen.

Eri tukimuotojen uudet tukioppaat ja hakuilmoitukset julkaistaan vuodenvaihteen aikana.

Piia Nokelainen esitteli tilastotietoja (pdf) dokumenttielokuville myönnetyistä tuista. Ensi vuonna tukivarat säilyvät ennallaan, eli dokumenttielokuville on tulossa noin 2,4 miljoonan euron potti (kaikkiin tukimuotoihin). Elokuvasäätiö on saanut kansainvälistymiseen kertaluontoisen määrärahan.

Kansainvälinen osasto tukee

Dokumenttielokuvien kulttuuriviennin suunnittelija Suvi Paavola kertoi elokuvasäätiön kansainvälisestä toiminnasta. Tavoitteena on auttaa löytämään kullekin elokuvalla sopiva ja tarkoituksenmukainen esityspaikka ulkomailla. SES:n kulttuuriviennin piirissä ovat lähtökohtaisesti SES:n tai AVEKin tuotantotukea saaneet teokset.

Kulttuuriviennin tukimuodot – matkatuki, materiaalituki ja hanketuki – säilyvät ennallaan, mutta niistäkin päättää jatkossa SES:n hallitus. Paavola huomautti, että jatkossa myös kulttuuriviennin hakemuksissa korostuu perustelujen merkitys, jotta hallituksen jäsenet saavat selkeän kuvan esimerkiksi siitä, miksi juuri kyseinen elokuva hyötyy juuri kyseisestä elokuvafestivaalista.

Materiaalitukea käytetään mm. kansainvälisen esityskopion kuluihin. Materiaalitukea voi hakea myös esimerkiksi kansainvälisten esittelymateriaalien sisällöntuotantoon.

Kulttuuriviennin hanketuki mahdollistaa monenlaista toimintaa, ja hakijoita kannustetaankin luovasti pohtimaan erilaisia kansainvälistymisen avauksia. Elokuvasäätiötä kannattaa lähestyä hyvin valmistellun ehdotuksen kanssa, niin että tuen esittelijälle muodostuu selkeä kuva siitä, mitä tuella pyritään saavuttamaan.

Hyviä uutisia AVEKilta

DocInfossa kuultiin Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin hyvät uutiset: suunniteltu alennus määrärahoihin ei toteudu ja ensi vuonna käytettävissä on suunnilleen sama määrä kuin tänäkin vuonna. Dokumenttielokuvien osuus jaetuista tuista on tänä vuonna ollut noin 80 prosenttia.

AVEKin verkkosivut ja tukiohjeet ovat uudistuneet. Vieteri-tuki menee ensi vuonna tauolle. Henkilöstössä tapahtuu myös muutoksia: pääsihteeri Juha Samola jää eläkkeelle ja hänen seuraajanaan 1.3. aloittaa Ulla Simonen. Myös tuotantoneuvoja Outi Rousun kausi päättyy kesällä.

Yle panostaa Areenaan

Yleisradion kuulumisia kuultiin Jenny Westergårdilta, Erkko Lyytiseltä ja Erkki Astalalta. Ylessä panostetaan nyt vahvasti Areenaan ja erityisesti sen mobiilisovellukseen. Myös dokumenttielokuvien kohdalla pohdintaa kohdistuu siihen, millaisilla materiaaleilla (kuvat, tekstit, klipit) katsojia saadaan Areenan kaltaisessa ympäristössä houkutelluksi ohjelmien pariin. Dokumenttielokuvia tuodaan palveluun erityisesti maanantaisin. 

Erkko Lyytinen avasi tilaisuudessa huoltaan nuorten tekijöiden löytämisestä ja työllistämisestä – sitä kautta myös nuorten yleisöjen saavuttamista. Esimerkiksi Ylen, SES:n ja AVEKin yhteinen Short Form -hanke on pyrkinyt tähän, mutta hakemusten määrä voisi olla suurempikin. Myös Areenan Docstop on suunnattu nuorille.

Perinteisen television puolella dokumenttielokuvan paikkoja ovat Kuukauden dokumentti, Docventures ja Dokumenttiprojekti, joka siirtyy maanantai-illasta torstaille klo 19 prime time -paikalle. Dokumenttiprojektin kaudesta tulee lyhyempi ja sisällön kriteerit tiukentuvat: haetaan tarinallisia elokuvia sosiaalisista aiheista ja suurelle yleisölle. Dokumenttielokuvia esitetään myös Uudessa kinossa ja erikoisohjelmistona esimerkiksi juhlapäivien yhteydessä.

Lyytinen esitteli listaansa aiheista, joita hänelle ei viime vuonna tarjottu kertaakaan – niiden polttavasta ajankohtaisuudesta huolimatta. Aiheita olivat mm. yksinäisyys, Suomen romani-väestön kohtelu, natsit vs. Kallio, kaupungistuminen ja koulutus.

Erkki Astala kertoi luonnosvaiheessa olevasta julkaisusta, joka avaa Ylen toimintatapaa elokuvien hankinnassa. Alkuvuodesta Yle järjestää aiheeseen liittyvän tilaisuuden alalle. Julkaisu tulee Ylen tuotantoyhtiöille suunnatulle verkkosivulle. 

Yle hankkii elokuvien välitysoikeuksia pääasiassa ennakko-ostoina. Aloite on tuottajilla. Valintoja ohjaa laatu, tarpeet sekä tekijöiden edellytykset. Laatua Ylellä katsotaan kolmen elementin kautta: tarjoaako teos elämyksen, oivalluksen ja merkityksellisyyttä. Ylellä panostetaan myös sukupuolten tasa-arvoon, ja tasa-arvotietoja tullaan julkaisemaan verkossa.

Kirkon mediasäätiö tukee arvojensa mukaan

Kirkon mediasäätiön (KMS) Juha Rajamäki kertoi kirkollisverorahoista tukivaransa saavan tahon toiminnasta. Tänä vuonna KMS tuki 228 000 eurolla 36 hanketta. Tuettujen joukossa noin 60 prosenttia hankkeista oli naisvetoisia. KMS palkitsee elokuvia Tampereen elokuvajuhlilla ja Oulun lasten- ja nuorten elokuvajuhlilla, sekä on osallistunut useamman tahon yhteiseen dokumenttielokuvien vaikuttavuustyön hankkeeseen. Ensi vuonna hakuajat ovat 5.4. ja 4.10.

Tekijöiden välinen keskustelu on tärkeää

Tuottaja Ari Matikainen ja ohjaaja Elli Rintala kertoivat kokemuksiaan FINDOC-hankkeesta, johon he ovat osallistuneet elokuun alusta alkaen. Suomalaisten dokumenttielokuvien ja tekijöiden kansainvälistymiseen tähtäävä hanke on toiminut tanskalaisten ohjaajien vetämänä. Matikainen ja Rintala kertoivat saaneensa paljon erityisesti keskusteluista kollegoidensa kanssa. FINDOC-hanketta tullaan jatkamaan jossain vaiheessa, mahdollisesti suomalais-virolaisena yhteistyönä.

DocPointin hallituksen puheenjohtaja John Webster esitteli tilaisuudessa DocPoint Impact -hanketta yhdessä DocPointin uuden toiminnanjohtajan Tapio Riihimäen kanssa. DocPoint Impactin toinen vuosi käynnistyi hankehaun alkamisella 17.12. Hankkeessa kehitellään valmistuvien dokumenttielokuvien vaikuttavuustyötä kansainvälisten mentorien kanssa. Haku päättyy 17.1.2019, lanseeraus on 6.2. ja kevään aikana hankkeet osallistuvat kahteen työpajajaksoon.

SES:n, AVEKin ja KMS:n rahoittama dokumenttielokuvien vaikuttavuustyönhanke yhdistyy keväällä DocPoint Impactiin: rahoittajat valitsevat vaikuttavuustyön tukea saavat elokuvat Impact-hankkeiden joukosta 17.4. järjestettävässä pitchaus-tilaisuudessa.

DocPointin festivaaliohjelmisto julkistetaan 3.1. – sen kansainvälisestä osuudesta vastaa kolmihenkinen kuraattoritiimi. DocPointin taiteellisena johtajana aloittaa keväällä Kati Juurus.

Koulukinosta kerrottiin lyhyesti heidän uudesta palvelustaan, joka tarjoaa dokumenttielokuvia kouluille katseltavaksi. Palvelu lanseerataan tammikuussa Educa-messuilla.

Loppukeskustelussa nousi esille toive saada slate-tyyppinen tukimuoto myös dokumenttielokuville. SES:n tuotanto- ja kehitysjohtaja Petri Rossi totesi, että tämä tarve on huomattu ja se voikin olla mahdollinen tulevaisuudessa. Kehittämiseen ylipäänsä toivottiin panostusta. Elokuvasäätiöllä kehittämistuen enimmäismäärä nousee 250 000 euroon.

Dokumenttielokuvien teatterilevityksen huonoja näkymiä valiteltiin. Katsojamäärät ovat laskussa, ja näytösaikoja ei saada riittävästi dokumenttielokuville. Maccsbox-ohjelmiston käyttö kävijämäärien tilastoinnissa hämärtää todellisia katsojalukuja, kun esimerkiksi event-tyyppisen levityksen katsojat eivät välttämättä näy siellä.