Pirkanmaan elokuvakeskus

Dokumenttielokuva tämän päivän yrittämisen arjesta.

Barcelonan sokkeloiset kadut ovat romanttisen kaupunkielämän kehto – paitsi jos satut asumaan niillä. 27-vuotias Mou lähti kotimaastaan ollessaan 13-vuotias ja on siitä lähtien elänyt roskakoreista turistien suosiossa olevan Las Ramblas -bulevardin lähistöllä. Rakkaussuhde amerikkalaisen naisen kanssa tuo Moulle toivoa uudesta elämästä, mutta Moun menneisyys ja hänen tilanteensa vaikeus uhkaavat kasvattaa paineet liian suuriksi.

Elokuva pohtii kuinka unelma kaupungista on kaikille sama, mutta kuinka todellisuus riippuu yksilön vauraudesta ja kansalaisuudesta. Kun varakkaat turistit käyttävät Barcelonaa huvipuistonaan, täytyy huonompiosaisten selviytyä onnen murusilla, joita muut jättävät jälkeensä. Samaan aikaan kun romumetalli jatkaa kiertokulkuaan, sinetöityy päähenkilöidemme kohtalot kaupungin varjoissa.

Elää ja olla elossa ovat eri asiat Ville Jaarannolle. Vapaus haaveenaan ja yhdenvertaisuus agendanaan hän lähtee sähköpyörätuolillaan matkalle Euroopan halki. Matkalla hän huomaa, etteivät hän eikä ympäröivä maailma ole siihen valmiita. Arjen harmauteen paras lääke ovat hullut unelmat.

Nuori, lapsuuden kokemusten vaivaama nainen, pyrkii auttamaan kehitysvammaista veljeään roolipelaamisen avulla. Opastaessaan veljeään lukuisten roolien, velhojen ja ritareiden keskellä, hän joutuu kohtaamaan myös oman menneisyytensä.

Eatnameamet – Hiljainen taistelumme on dokumentaarinen kuvaus Suomen valtion saamelaispolitiikasta, saamelaiskulttuurin kadottamisesta ja saamelaisten taistelusta olemassaolonsa puolesta.

Elokuva on hätähuuto EU:n ainoan alkuperäiskansan tulevaisuuden puolesta – saamelaisten omalla suulla.

Suomen valtio rikkoo toistuvasti omaa lainsäädäntöään ja pyyhkii saamelaiset pois omimalla loputkin saamelaisten maat ja vedet, kulttuurin, elinkeinot, symbolit ja jopa identiteetin. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten YK, ovat toistuvasti huomauttaneet Suomea saamelaisten kohtelusta. Elokuva näyttää, miten kokonaisen kansan tulevaisuus on uhattuna, ilman että suomalaiset edes huomaavat sitä.

Takaisin valoon kertoo 25-vuotiaasta suomalaisnaisesta, jonka vapaus riistetään. Hän joutuu käymään uskomattoman selviytymistaistelun läpi pysyäkseen hengissä, päästäkseen turvaan ja säilyttääkseen ihmisyytensä. Samalla kun elokuva kertoo ihmiskaappausten hämärästä maailmasta, kertoo se myös sieltä selvinneen työläästä prosessista koota minuutensa ja ihmisyytensä pala palalta.

Matkapuhelimen tarina on dokumenttielokuva suomalaisesta kännykkäbisneksestä, sen synnystä, noususta ja tuhosta. Tarinan kertovat miehet ja naiset, jotka olivat unelmaa rakentamassa ja toteuttamassa.

Eräs nainen muutti Käpylän Kisakylään Olympialaisten jälkeen vuonna 1952 ja kuoli siellä vuonna 2012. Ketään omaisia ei ollut jäljellä, kukaan ei tullut hakemaan muistoesineitä. Satuimme ostamaan hänen asuntonsa. Hän oli poissa, mutta hänen koko historiansa oli meidän olohuoneessamme. Jos heittäisin nämä muistot pois, mitä kävisi? Neiti Aika on kertomus ajasta ja unohduksesta, siitä kuinka hän lopulta nielaisee meidät kaikki.

Kuutyttö on dokumenttielokuva tapahtumista, kokemuksista ja tunteista, jotka liittyvät kansainväliseen adoptioon. Ohjaaja Anna Korhonen on itse Thaimaasta adoptoidun tyttären äiti, ja oman lapsen taustan pohtiminen on ollut lähtökohta tälle elokuvalle. Kansainvälinen adoptio on yleistynyt kaikkialla läntisessä maailmassa viime vuosikymmenten aikana. Yllättävän vähän kuitenkin puhutaan siitä, miten lapset päätyvät adoptoitavaksi. Mitä on tapahtunut ennen kuin adoptiopapereihin lyödään leimat?

Meditatiivinen tutkimusmatka maailman saastuneimpaan kaupunkiin ja ihmisen mieleen.