NES ympäristöstandardi av-tuotannoille
Mikä NES?
Nordic Ecological Standard eli NES on syksyllä 2025 julkaistu yhteispohjoismainen ekologinen standardi kestävälle elokuva- ja tv-tuotannolle. Sen ovat kehittäneet viisi pohjoismaista elokuvainstituuttia (The Five Nordics) yhteistyössä Nordisk Film & TV Fondin kanssa.
Standardi pohjautuu Saksassa ja Itävallassa käytössä oleviin audiovisuaalisen tuotannon ympäristöstandardeihin.
NES koostuu 38 kriteeristä kestävälle av-tuotannolle. Näistä 23 ovat pakollisia kriteereitä ja loput suositeltavia tavoitteita. Pakollisista kriteereistä on myös mahdollista valita viisi (5) poikkeamaa tai ”vaparia”, jotka tuotanto voi jättää täyttämättä.
Kriteerit jakautuvat kuuteen kategoriaan:
- Yleiset vaatimukset
- Matkustaminen ja materiaalien kuljetukset
- Energiankäyttö
- Majoitus ja catering
- Materiaalien käyttö
- Luonnon monimuotoisuus
Kenelle NES on suunnattu?
NES standardi kattaa kaikki audiovisuaalisen tuotannon lajityypit ja tuotantovaiheet kehittelystä jälkituotantoon.
Kuka tahansa voi hyödyntää standardia vapaasti oman tuotantonsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Audiovisuaalisen alan rahoittajat, tilaajat ja palveluntarjoajat voivat liittyä NESin jäsenorganisaatioksi.
NESiä ylläpitää ja kehittää kaikista sen jäsenorganisaatioista koottu neuvottelukunta ja sen nimittämä hallitus. Jäseninä on elokuvainstituuttien lisäksi julkisia ja kaupallisia tv-kanavia, elokuvakomissioita ja tuottajaorganisaatioita kaikista Pohjoismaista. Jäseneksi voi liittyä mikä tahansa elokuva-alan toimija Pohjoismaista. Suomesta mukana ovat Suomen elokuvasäätiö, Audiovisual Producers Finland APFI ja Elisa Viihde.
Toiminnan koordinoinnista vastaa Patrik Axén Ruotsista: patrik.axen@filminstitutet.se
Onko standardin noudattaminen pakollista?
Jokainen NESin jäsenenä oleva rahoittaja, tilaaja tai palveluntarjoaja päättää itse millä tavalla sen asiakkaat hyödyntävät standardia. Eli onko se pakollinen rahoituskriteeri kaikille tuotannoille, pakollinen vain osalle hankkeista vai suositeltava toimintamalli.
Pohjoismaiset elokuvainstituutit ovat sopineet ottavansa standardin käyttöön pakollisena rahoituskriteerinä tuotantotukea saaneille projekteille vuosien 2026 ja 2027 aikana.
Suomen elokuvasäätiö lanseeraa standardin keväällä 2026 niin, että sen noudattaminen on aluksi vapaaehtoista tukea saaneille tuotannoille. Pakollinen tuotantotuen tukikriteeri standardista tulee vuoden 2027 alussa.
Miten standardia noudatetaan?
Myönteisen rahoituspäätöksen saanut hanke täyttää alustavan raportin, jossa se:
- sitoutuu standardin noudattamiseen
- nimeää vastuuhenkilön ((esim. ekokomanagerin) koordinoimaan standardin edellyttämiä ympäristövastuullisuustoimenpiteitä
- valitsee 23 pakollisesta kriteeristä vähintään 18 toteutettavaa kriteeriä sekä mahdolliset vapaaehtoiset kriteerit suositeltavista tavoitteista
- tekee alustavan päästölaskelman
Projektin valmistuttua tuotanto toimittaa loppuselvityksen yhteydessä rahoittajalle lopullisen päästölaskelman ja raportin tehdyistä toimenpiteistä.
Jos tuotannon toteutuksessa ei onnistuttu täyttämään vähintään 18 pakollista kriteeriä, tehdään näistä poikkeamista rahoittajalle selvitys.
Mites..?
Koskeeko standardi kaikenlaisia tuotantoja?
- Kyllä: pitkiä fiktioita, dokumenttielokuvia, lyhytelokuvia, animaatioelokuvia ja -sarjoja sekä tv-sarjoja ja muita ohjelmia.
Mitä jos kriteeri ei koske kyseistä tuotantoa lainkaan?
- Jos tuotannossa ei esimerkiksi lennetä lainkaan, katsotaan sitä koskeva kriteeri täytetyksi.
Mitä jos joku kriteeri jää täyttämättä?
- Loppuraportissa tehdään selvitys siitä miksi näin kävi.
Päteekö standardi vain pohjoismaissa?
- Ei, se koskee koko tuotantoa, riippumatta kuvauspaikasta.
Entä vähemmistöyhteistuotannot?
- Standardi pätee vain suomalaisen rahoittajan rahoittamaan osioon tuotannosta.
Miten standardin toteuttamista valvotaan?
- Loppuraportti tarkastetaan rahoittajan toimesta ja siitä on mahdollista tehdä auditointi.
Kuka kattaa aiheutuvat lisäkustannukset?
- Kustannukset sisällytetään kustannuslaskelmaan ja rahoitetaan kuten muutkin kulut.
Täytyykö NES raportointi tehdä kaikille rahoittajille erikseen?
- Ei. Suurimmalla rahoitusosuudella kyseissä tuotannossa mukana oleva taho (esim. elokuvasäätiö) vastaa raporttien käsittelystä kaikkien muiden rahoittajien puolesta.
Korvaako NES elokuvasäätiön edellyttämät pakolliset ympäristösuunnitelmat tuenhakijoilta?
- Ei, ympäristösuunnitelmat ovat yhtiökohtaisia, NES on hankekohtainen.
Voiko NES vastuuhenkilönä toimia kuka vaan tuotannosta?
- Koulutuspakkoa ei toistaiseksi ole, mutta standardin noudattaminen vaatii työtä, joten siihen tarvitaan osaava työntekijä.
Miten tuotantoyhtiö voi edellyttää esim. uusiutuvan energian käyttöä vuokratiloissa tai alihankkijoilta?
- Tuotantotilojen ja -palvelujen tarjoajat vastaavat varmasti nopeasti ekologisten palvelujen lisääntyneeseen kysyntään. Jos kriteerin täyttäminen on mahdotonta, siihen voi käyttää yhden viidestä ”vaparista” eli 18 pakollisen kriteerin ulkopuolelle jäävistä vaihtoehdoista.
Voiko valitut ”vaparit” vaihtaa kesken tuotannon?
- Kyllä. Viisi täyttämättä jätettyä kriteeriä voivat olla loppuraportissa eri kuin alustavassa suunnitelmassa valitut.
Mitä jos jonkin kriteerin täyttäminen on mahdotonta kuvauspaikasta, saatavuudesta tms. johtuen?
- Siihen voi käyttää yhden ”vaparin” tai antaa loppuraportissa hyväksyttävän selvityksen tilanteesta.