Dokumenttielokuvakuulumisia DocInfosta

helmikuu 16, 2021

Vuosittainen DocInfo-tilaisuus dokumenttielokuvarahoituksesta järjestettiin ensimmäistä kertaa webinaarimuotoisena pe 12.2.2021.

Läs artikeln på svenska / Read the article in English

Mukana olivat Suomen elokuvasäätiö, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, Yle sekä Kirkon mediasäätiö. Tilaisuuden moderoi Dokumenttikillan puheenjohtaja Baba Lybeck. Elokuvasäätiö, AVEK ja Yle järjestävät tahoillaan vastaavia tilaisuuksia myös ennen ensi vuoden DocInfoa, joten kannattaa seurata tahojen viestintää.

Elokuvasäätiön uudet tukiesittelijät esittäytyivät

Suomen elokuvasäätiöllä vuosi 2021 ei tuo suuria muutoksia dokumenttielokuvien tukeen. Niiden osuus tukieuroista säilyy entisellään. Tuotantojohtaja Matti Paunio ja tukiesittelijät Iris Olsson ja Eero Tammi kertoivat tilaisuudessa elokuvasäätiön toiminnasta.

Yksi uudistuksista on vaikuttavuustuen siirtyminen osaksi markkinointi- ja levitystukea. Tukea voi siis jatkossa hakea ympäri vuoden. Markkinointi- ja levitystuen hakulomaketta uudistetaan huomioimaan vaikuttavuustyön osuus. Markkinointi- ja levitystukeen varattavaa summaa ei ole vielä päätetty tälle vuodelle.

Tämän vuoden aikana elokuvasäätiön hakujärjestelmä uudistuu. Uusi järjestelmä tulee helpottamaan sekä hakijoiden että säätiön henkilökunnan työskentelyä. Palvelu paranee myös eri kielten suhteen: järjestelmää voi uudistuksen jälkeen käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Dokumenttielokuvien tuesta vastaavat tukiesittelijät Eero Tammi ja Iris Olsson aloittivat viime syksynä. Tammi jatkaa Piia Nokelaisen tukemien hankkeiden parissa ja Olsson Pekka Uotilan. OKM:n ohjeistuksen mukaan hakijat eivät voi itse valita tukiesittelijää, vaan elokuvasäätiön henkilökunta tekee jaon. Kielteisen päätöksen jälkeen tukea voi hakea uudestaan samalle hankkeelle, jolloin tukiesittelijäksi nimetään eri henkilö.

Dokumenttielokuville jaettiin viime vuonna reilu 2,9 miljoonaa euroa tuotannon tukia. Naisohjaajien hankkeet saivat 59,9 % tuotantotuista.

Katso tilastoja dokumenttielokuvien tukisummista (pdf)

Dokumenttielokuvan tuotantotukea saaneiden projektien sukupuolijakauma 2016–2020

Llisää tilastoja viime vuoden tuista on tulossa kevään aikana julkaistavassa Elokuvavuosi-tilastojulkaisussa.

Elokuvasäätiö ei saanut viime vuonna yhtään lisätukea kattamaan koronapandemian aiheuttamia kuluja tuotannoissa. Elvytystukea saatiin uuden tuotannon tukemiseen, ja elokuvasäätiö irrotti normaaleista tukivaroistaan miljoona euroa tuotantojen lisätukeen. Tällä hetkellä odotetaan vielä tietoa, onko valtion lisäbudjetista tulossa tälle vuodelle tukea tuotannoille. Elokuvasäätiö on varautunut irrottamaan jälleen tukivaroistaan osuuden lisätukeen, mikäli valtiolta koronatukea ei saada.

Alalta on esitetty tarve lisätukeen, jolla katettaisiin myös yhtiöiden kiinteitä kuluja. Kyseessä olisi yritystuki, jota elokuvasäätiö ei elokuvalain puitteissa voi jakaa. Elokuvasäätiön tuki on hanketukea.

Elokuvasäätiön hakuajoista tulee usein palautetta moneen, vastakkaiseenkin suuntaan. Nykyinen neljän hakuajan järjestelmä on kompromissi, jonka on koettu parhaiten palvelevan alaa tällä hetkellä.

Tukiesittelijöiden tapaamisen suhteen käytäntönä on, että hakemuksen lähettämisen jälkeen tukiesittelijä voi pyytää hakijalta lisätietoja hankkeesta ja tukipäätöksen jälkeen hakija voi pyytää suullista palautetta hakemuksestaan.

Käytäntöön on päädytty, koska elokuvasäätiön nykyiset resurssit eivät mahdollista kaikkien hakijoiden tapaamista. Esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevalla hakukierroksella tukiesittelijät käsittelevät noin 50 hakemusta viidessä viikossa. Jos tapaamiset järjestettäisiin, päätökset viivästyisivät huomattavasti, sillä tasapuolisen kokonaisarvioinnin tekemiseen tarvitaan riittävä harkinta-aika.

Hakemusten arvioinnin perusteista kerrotaan elokuvasäätiön Näin haet tukia -verkkosivulla.

Perusteissa mainittu monimuotoisuuden varmistaminen viittaa niin tekijöiden, aiheiden kuin lajityyppien monimuotoisuuteen. Sitä ei tarkastella hakukierros kerrallaan, vaan tavoitteena on, että 1–3 vuoden aikavälillä elokuvasäätiön tukema tuotanto on monimuotoista. Elokuvasäätiö ei myöskään tilaa esimerkiksi tietyistä aiheista teoksia, vaan valinnat tehdään niistä hakemuksista, joita hakijat lähettävät.

Hakijan kelpoisuutta arvioidaan eri näkökulmista. Käsikirjoitusapurahahakemuksissa katsotaan hakijan aiempia näyttöjä. Tuotantotuissa tarkistetaan hakijayhtiön taloudellinen tilanne sekä tutkitaan niin ikään hankkeen tekijöiden aiempia näyttöjä. Olennaista on myös ammattimaisesti laadittu hakemus.

Malleja vaadittavista liitteistä tai hyvistä hakemuksista myös toivotaan aika ajoin. Sellaisten tekeminen olisi hyvin vaikeaa, sillä hankkeet poikkeavat erittäin paljon toisistaan. Hyvä hakemus voi näyttää monenlaiselta. Hyödyllisintä hakijoille on tutustua tarkkaan tukioppaisiin ja hakuilmoituksiin sekä varata hakemuksen tekemiseen hyvin aikaa.

Online-festivaalit jatkuvat lähitulevaisuudessa

Elokuvasäätiön kulttuuriviennin suunnittelija, dokumenttielokuvien kansainvälisestä promootiosta vastaava Suvi Railo kertoi festivaalikuulumisia. Kansainvälinen osasto järjestää myös oman infotilaisuutensa maaliskuun lopulla. Lisäksi keväämmällä järjestetään dokumenttielokuvien markkinointimateriaalien ja paketoinnin hanke.

Elokuvasäätiön kulttuuriviennin piiriin kuuluvat elokuvasäätiön tuotantotukea saaneet teokset, mutta resurssien puitteissa neuvontaa voidaan antaa myös muille hankkeille.

Festivaalistrategian tekeminen käynnistyy, kun elokuva on valmistumassa. Tavallisesti tuottaja ottaa tällöin yhteyttä elokuvasäätiön kansainväliseen osastoon. Normaalisti elokuvat lähetetään festivaaleille harkittavaksi, kun ne ovat valmiita, mutta joissain tapauksissa ohjelmistovalitsijoille voidaan antaa katsottavaksi myös jälkituotannossa oleva teos.

Viime vuonna eniten festivaaleja kiertäneitä dokumenttielokuvia olivat Neiti Aika, Anerca, elämän hengitys, Colombia in My Arms ja Aalto. Arviolta 30–40 % viime vuoden festivaaliesityksistä tapahtui verkossa ja festivaalijärjestäjien mukaan myös lähikuukausina toimitaan pitkälti verkossa tai hybridinä.

Useat festivaalit ovat toivoneet tekijöiltä tervehdysvideoita, ja on huomattu, että katsojat saattavat usein tehdä niiden perusteella myös valintaa elokuvista. Niiden laatuun kannattaakin panostaa. Kulttuuriviennin materiaalitukea voi hakea myös näiden videoiden tekemiseen – samoin kuin muiden festivaaleille toimitettavien materiaalien valmistamiseen.

Verkko- ja hybridifestivaaleilla käytettävien formaattien kirjo on laaja. Kannattaa hyvissä ajoin varmistaa, että elokuvasta on tarjolla niin DCP kuin kevyempi formaatti, sekä teksteillä että ilman.

AVEK – tekijöiltä tekijöille

AVEKin tukivarat tulevat yksityisen kopioinnin hyvityksestä, eli lähtökohtana on jakaa tekijöiden rahaa takaisin tekijöille. AVEKin tuotantoneuvoja Mikko Peltonen muistutti, että AVEK esitteli viime vuonna uudet päätösperusteet (png).

Viime vuoden uudistuksia oli myös dokumenttisarjojen tuki. Vuonna 2020 dokumenttihakemuksia tuli 248 ja niistä 82 eli 33 % sai tukea. Sukupuolijakauma oli tasan 50-50 nais- ja mieskäsikirjoittajien, -tuottajien ja -ohjaajien kesken. AVEKilla ei ole käytössä sukupuolikiintiöitä.

Elokuvatuen puolella hakemusten määrä nousi 51 % vuodesta 2019. Koronapandemia vaikutti elokuvantekijöiden työskentelymahdollisuuksiin, ja AVEK jakoikin viime vuonna 120 000 euroa henkilökohtaisia apurahoja koronatukena. Tälle vuodelle ylimääräistä rahaa ei ole, tukirahat säilynevät samalla tasolla kuin viime vuonna. OKM:stä odotetaan vielä vahvistusta yksityisen kopioinnin käyttösuunnitelmalle.

Tämän vuoden uudistuksena AVEK nostaa yksittäisen elokuvan tukisummaa ja alkaa jakaa tukea kiinteinä summina. Kehittämistuen osuutta painotetaan jatkossa.

Käsikirjoitustuen kiinteä tukisumma on 3000 euroa, ja tavoitteena on, että hanke siirtyisi mahdollisimman nopeasti kehittämisvaiheeseen, jossa käsikirjoittamista voi edelleen jatkaa. Kehittämistukea voi hakea 10 000 tai 20 000 euroa. Pienempi summa on tarkoitettu varhaisemmassa vaiheessa oleville hankkeille ja suurempi summa on pidemmällä oleville hankkeille.

Kehittämistuen voi saada kaksi kertaa ja sen maksimi on 30 000 euroa. Tuotantotuki dokumenttielokuville on 30 000 euroa. Summat perustuvat niihin summiin, joita keskimäärin AVEKista on haettu. Kansainvälisille yhteistuotannoille ei ole asetettu kiinteitä tukisummia.

Vaikuttavuustukea voi jatkossa hakea ympäri vuoden. Sitä haetaan jälkituotantotuen kautta ja sen kiinteä tukisumma on 15 000 euroa. Vaikuttavuustukea voivat siis hakea muutkin kuin DocPoint IMPACT -koulutushankkeeseen osallistuvat. DocPoint IMPACTille toivotaan toki yhä jatkoa, sillä kyseessä on hyvä koulutus varsinkin ensimmäistä vaikuttavuuskampanjaansa tekeville.

Tilaisuuden lopulla käytiin keskustelua mm. siitä, mikä hyväksytään ammattimaiseksi levitykseksi. Sekä elokuvasäätiö että AVEK ovat joustavia tässä suhteessa, eikä Yle ole ainoa mahdollinen vaihtoehto. Hakijat voivat luovasti miettiä levityskanavia teoksilleen.

AVEKin kanssa hankkeista on mahdollista keskustella matalalla kynnyksellä, myös hakemuksen jättämisen jälkeen. AVEKilla on jatkuva haku eli tukipäätöksen voi tarvittaessa saada hyvinkin nopeasti. Uudistuneet tukiohjeet kannattaa lukea ennen hakemista – se nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. AVEKilla on tulossa kiinnostavia hankkeita lähitulevaisuudessa, joten kannattaa seurata viestintää, esim. uutiskirjettä, somea ja podcastia. Iltapäivä AVEKin kanssa -tilaisuuksia myös jatketaan.

Ylellä katse Areenassa

Ylen kuulumisia olivat kertomassa tilaaja-tuottajat Erkko Lyytinen ja Jenny Westergård, mutta paikalla piipahti myös helmikuun 1. päivä aloittanut Elina Pohjola. Hän käsittelee yhdessä Piia Nokelaisen kanssa pitkiä näytelmäelokuvia ja on myös elokuvatiimin tiiminvetäjä. Dokumenttielokuvien ohjelmahankinnoista vastaavien Lyytisen ja Westergårdin lisäksi Sari Volanen tilaa lyhyitä dokumenttielokuvia.

Ylen tilaajista ja käytännöistä tuotantoyhtiöiden kanssa löytyy laajalti tietoa Tuotantoyhtiöille-sivulta.

Viime vuonna Ylen yleisömäärä ja tarjonta kasvoi. Ohjelmahankinnassa oli painetta lisäykseen, mutta toisaalta tuotantopuolta hidasti koronapandemia. Varsinkin Yle Areenasta katsottiin paljon sisältöjä.

Tekijöiden olisi hyvä tutustua Areenaan siitä näkökulmasta, millaisessa ympäristössä heidänkin elokuviensa tulisi erottua. Areenassa on erilaisia algoritmien päivittämiä sisältölajitteluja, mutta Kovat dokkarit -otsikon alle elokuvat valitaan käsin. Tilaaja-tuottajat eivät vastaa Areenan toimituksesta, vaan siihen on oma henkilöstönsä. He tutkivat sisältöjä katsojalähtöisesti, jolloin dokumenttielokuvat ja muu dokumentaarinen sisältö voivat olla saman otsikon alla.

Areenassa suosittua sisältöä ovat sarjat ja genret. Yksittäisten elokuvien nostamiseen on kehitetty erilaisia tapoja. Viime vuoden huhtikuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Ylen dokumenttifestivaali. Sen aikana esitettiin yhteensä 20 elokuvaa, joista puolet oli kotimaisia. Elokuvista kuusi esitettiin Areenan lisäksi television ohjelmavirrassa.

Kaikkia festivaalille suunniteltuja ilmiöittämisideoita ei koronan takia pystytty toteuttamaan, mutta aloitteeseen oltiin tyytyväisiä ja tänä vuonna se uusitaan. Tavoitteena oli saavuttaa uutta yleisöä, erityisesti alle 45-vuotiaita, missä onnistuttiin.

Ylessä ei enää olla slottiajattelussa, vaan Yle Areena on keskeisessä roolissa. Näin ei vielä kaikkialla Euroopassa ole – muualla ohjelmavirran slotit ovat vielä esillä. Ylellä tavoitteena on etsiä hyviä sisältöjä ja miettiä kuinka ne voidaan julkaista siten, että yleisö löytää ne. Yksi hyvin yleisöä ja mediaa tavoittanut hanke oli Donner – Privat -elokuvan julkaisu ja sen ympärille suunniteltu ohjelmakokonaisuus.

Slottiajattelusta luopuminen tarkoittaa myös, että elokuvien keston suhteen on vapauksia. Toisaalta yli 90-minuuttiset teokset ovat hankalia television lähetysvirrassa. Liian lyhyitä elokuvia sen sijaan on harvemmin tarjottu. Keskustelussa nousi esiin myös vaikea balanssi teatterilevityksen ja televisioensi-illan välillä. Dialogia julkaisun rakentamiseen siten, että se on kaikille toimiva, jatketaan tekijöiden kanssa.

Kysyttiin myös Ylen arkistomateriaalien hintoja, kun Yle on tilaajana. Joissain tilausteoksissa arkiston käyttö voi olla osa rahoitusta, mutta pääperiaatteena arkiston hinnoittelu koskee kaikkia arkiston käyttäjiä tasapuolisesti.

Uusintoihin liittyen Yle käy Kopioston kanssa neuvotteluja siitä, kuinka korvaukset jatkossa maksetaan. Tarkoituksena on, että ne eivät enää mene tv-esitysten perusteella vaan lasketaan muulla tavoin.

Myös Ylelle on tärkeää jatkaa dialogia tekijöiden kanssa. Ylen uusi tunnuslause on ”Yle – kaikille yhteinen, jokaiselle oma”. Ylen aamukahveille on suunnitteilla jatkoa.

Rajamäellä viimeinen vuosi Kirkon mediasäätiössä

Kirkon mediasäätiö (KMS) on 24 seurakunnan ja Kirkkohallituksen vuonna 2005 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on tukea uskontoa ja elämänkatsomusta käsitteleviä elokuvahankkeita. KMS:n käsikirjoitustuet liikkuvat 1000–4000 euron välillä, ennakkovalmistelutuki 3000–10 000 eurossa ja tuotantotuki 3000–15 000 eurossa.

Viime vuonna säätiö sai 143 hakemusta, kun edellisenä vuonna niitä oli 130. Tukea myönnettiin 35 hankkeelle yhteensä 210 500 euroa. Tukea saaneista 25 eli 71 % oli naistekijöiden hankkeita. Vaikuttavuustyöhön säätiö jakoi 10 500 euroa.

Viime vuonna hakemuksissa korostuivat pakolais- ja maahanmuuttajateemat, vanhemmuus ja perhe, naisnäkökulma, ilmastonmuutos sekä korona ja sen vaikutukset. Mukana oli vähemmän säätiön ytimeen osuvia hankkeita kuin aiemmin, mutta toisaalta hyvin vähän sellaisia, jotka eivät ollenkaan sovi linjauksiin.

Kirkon mediasäätiön toiminnasta kertoi asiamies Juha Rajamäki, jolle kyseessä on viimeinen vuosi toimessa. Rajamäki sai paljon kiitoksia työstään osallistujilta!