Audiovisuaalisen alan kasvuohjelmalla tukea viennille ja talouskasvulle

Kotimainen audiovisuaalinen ala on julkaissut yhteiset tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle.

Luovan talouden kasvustrategian mukaan Suomen talouskasvu edellyttää siirtymää kohti aineettomaan omaisuuteen ja kansainväliseen kysyntään nojaavaa, korkeamman arvonlisän toimintaa. Audiovisuaalinen ala vastaa tähän tarpeeseen suoraan.

Elokuva- ja tv-tuotanto on skaalautuvaa, vientikelpoista ja tekijänoikeuksiin perustuvaa liiketoimintaa, jossa Suomella on paljon hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia. Koska audiovisuaalinen ala koostuu pääosin pienistä mutta kasvukykyisistä yrityksistä, julkiset resurssit ovat ratkaisevia riskinoton, kansainvälistymisen ja kestävän kasvun mahdollistamiseksi.

Lisäpanostukset audiovisuaaliseen alaan eivät ole menoerä vaan strateginen investointi, joka tukee suoraan Luovan talouden kasvustrategian tavoitteita ja vahvistaa Suomen talouskasvua. Julkinen elokuvarahoitus palautuu yhteiskunnalle jopa kaksinkertaisena verojen ja muiden maksujen muodossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön MDI Public Oy:llä vuonna 2025 teettämä selvitys elokuvatuotantoihin kohdistuvien julkisten tukien vaikutuksista toteaa, ettei julkinen rahoitus enää vastaa alan kustannustasoa eikä kilpailutilannetta. Tukivaroja on leikattu merkittävästi 10-vuoden takaisesta tilanteesta samalla kun tuotantokustannukset ovat nousseet selvästi.

Elokuvasäätiön tukivarojen kehitys vuosina 2018–2026 verrattuna kehitykseen, jos tukivaroissa olisi huomioitu vuosittaiset indeksikorotukset (€)

Suomen elokuvasäätiön tuotantotuki on elinehto kotimaisen elokuvan olemassaololle, moninaisuudelle ja laadulle. Ilman riittävää kotimaista tukea kansainväliset investoinnit vähenevät, suomalaiset tekijät menettävät kilpailukykyä eikä alan osaaminen kehity. Riittämätön kotimainen rahoitus ajaa kotimaisen elokuvatuotannon kansainvälisen rahoituksen armoille, jolloin myös suurin osa niiden immateriaalioikeuksista ja tuloista siirtyvät ulkomaisten yritysten haltuun.

Suomi on julkisen rahoituksen tasossa selvästi muita Pohjoismaita jäljessä, myös bruttokansantuotteeseen ja väkilukuun suhteutettuna. Tämä vaikeuttaa kotimaisten sisältöjen kilpailukykyä merkittävästi. Ruotsi, Norja ja Tanska voittivat kaikki Oscar-palkinnon vuonna 2026, kun Suomen ehdokkaiden tie päättyi alkukierroksille. Kunnianhimoisella kansainväliseen menestykseen tähtäävällä strategialla tähänkin saadaan muutos.

Julkinen rahoitus tuottaa moninkertaisia kerrannaisvaikutuksia av-alalle ja mahdollistaa koko luovan talouden ekosysteemin toimivuuden. Se hyödyttää koko arvoverkkoa: tuotantoyhtiöitä, levittäjiä, elokuvateattereita ja -festivaaleja, jälkituotantoyhtiöitä, luovan alan ammattilaisia sekä suomalaisia yleisöjä. Palauttamalla julkiset investoinnit kymmenen vuoden takaiselle tasolle lisätään alan työllisyyttä, kasvatetaan vientituloja, vahvistetaan yhtiöiden ammattimaisuutta sekä ylläpidetään Suomen kilpailukykyä globaalissa tuotantoverkostossa.

Kotimaiset elokuvat ja sarjat ovat yksi suosituimpia kulttuurimuotoja Suomessa. Ne ovat olennainen osa suomalaisen identiteetin ja maakuvan muovaamista. Elokuvat työllistävät ja tavoittavat yleisöjä ympäri Suomea. Suomalaisilla tarinoilla on myös merkittävä turvallisuuspoliittinen rooli henkisen kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin varmistamisessa vahvistamalla kansallista yhteisöllisyyttä kriisitilanteissa.

Toimenpiteet seuraavalle hallituskaudelle:

1. Audiovisuaalisen alan oma kasvuohjelma, joka tähtää kansainvälisen näkyvyyden, kilpailukyvyn ja vientitulojen merkittävään kasvuun sekä kotimaisen työllisyyden ja yritystoiminnan kannattavuuden turvaamiseen.
2. Suomen elokuvasäätiön kautta kanavoitavan julkisen elokuvarahoituksen palauttaminen 2010-luvun tasolle vuosittaisilla 2 miljoonan euron tasokorotuksilla aina 32 miljoonaan euroon asti vuoteen 2032 mennessä.
3. Suomen elokuvasäätiön toiminnan ja rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen elokuvalain mukaisesti audiovisuaalisen alan keskeisenä mahdollistajana ja veturina muiden kansallisten taidelaitosten tapaan, vähintäänkin omalla momentilla valtion budjettikirjassa.
4. Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen rahoitusehtojen palauttaminen palvelemaan monipuolisemmin myös kotimaisten tuotantojen tarpeita kuten suurimassa osassa Euroopan muista maista.

Lisätietoja:

Lasse Saarinen
Johtaja
p. 09 6220 3023
lasse.saarinen@ses.fi