Ryhmäajattelusta, joukkovoimasta ja vastarinnan mahdollisuudesta – Hanna Haaslahden Captured Lontoon elokuvajuhlilla

29 syyskuun, 2021

Kehojen joukko vaeltaa yhdessä eräänlaisessa epätilassa. Yhdellä on peilistä tutut kasvot. Yhtäkkiä osa hahmoista valitsee toisen, jota alkaa nöyryyttää. Tämä kaatuu maahan nelinkontin. Osa joukosta jää sivuun seuraamaan.

Lontoon elokuvajuhlilla todistetaan lokakuussa perinteisen elokuvan lisäksi immersiivistä taidetta ja laajennetun todellisuuden kokemuksia, kun Expanded-sarjassa esitetään taiteen raja-aitoja ravistelevia teoksia. Yksi teoksista on Hanna Haaslahden sosiaalista järjestystä ja joukkovaltaa tutkiva Captured (Siepattu), joka on saanut Elokuvasäätiön tuen. Pyysimme Haaslahtea kertomaan lisää teoksen taustoista ja teknisestä toteutuksesta.

Captured valaisee kiusaamisen ja vallan väärinkäytön sosiaalista olemusta. Katsojasta kaapattu kaksoisolento osallistuu joukkokohtaukseen, joka on saanut esikuvansa natsien toteuttamista pakkosiivousrituaaleista 1938 vuoden Wienissä.

Väkivallan mekanismit

Captured paljastaa, että arkisen kiusaamistilanteen takaa löytyy vastaavia mekanismeja kuin systemaattisen vallankäytön. Ei ole sattumaa, että teoksen kohtaus on saanut inspiraationsa juuri vuoden 1938 Wienistä. Historiasta löytyy lukemattomia esimerkkejä siitä, miten ryhmäajattelu on johtanut väkivaltaisiin ja tuhoisiin seurauksiin. Ryhmässä on voimaa mutta myös vaaransa. Kuten Haaslahti toteaa: “Sanoisin että minkä tahansa ihmisryhmän systemaattinen julkinen nöyryyttäminen voi johtaa järkyttäviin seurauksiin, jos siihen ei puututa ajoissa.” Hannah Arendt teoretisoi kuuluisassa Totalitarismin synty –teoksessaan pahuuden banaaliudesta. Kukaan ei välttämättä ole sisäsyntyisesti paha, mutta sosiaalinen järjestys, ryhmäajattelu ja normit voivat johtaa pahuuden tekoihin. Natsijohtaja Eichmannhan teki vain työtään. Sama irrationaalinen arkinen pahuus kätkeytyy myös koulu- tai työpaikkakiusaamisen taustalle. Kuten tutkija Christina Salminwalli on todennut, eivät kiusaamistilanteeseen osallistu ainoastaan kiusaaja ja kiusattu, vaan yhtä tärkeää osaa näyttelevät myös ulkopuolinen, puolustaja ja vahvistaja. Kyseessä on siis ryhmäilmiö. Haaslahden teoksessa kiusaamisen kolmion muodostavat kiusaaja, kiusattu ja sivustakatsoja. Teoksen kokija voi olla kuka vain.

Empatian mahdollisuus

Kasvonsa hahmolle antava ei tiedä, mihin osaan kolmiota hän päätyy. Tämä heijastelee sosiaalisen järjestyksen sattumanvaraisuutta. “Sosiaaliset tilanteet jakavat meidät erilaisiin rooleihin. Meissä kaikissa on mahdollisuudet olla kiusaaja, uhri tai sivustakatsoja. Ihminen on laumaeläin, eikä kukaan meistä ole turvassa joukkovoimalta. Vaatii poikkeuksellisia kykyjä vastustaa omaa ryhmää. Captured kertoo myös siitä, miten yksilö voi toimia joukkovaltaa vastaan”, pohtii Haaslahti. Kenties juuri sattumanvaraisuuden ymmärtäminen voisi herätellä empatiaa. Kehollisena olentona jokainen on altis haavoittumaan. Teos ei tarjoa ainoastaan samastumista vaan samuuden.

Yhteisistä oivalluksista punoutuva tarina

Immersiivinen taideteos herättää myös kysymyksiä totetutustavastaan. Haaslahti kuvaa taiteellisten valintojen, tarinoiden ja teknologian välistä suhdetta: “Minua kiinnostaa konenäön taiteelliset ja tarinankerronnalliset ulottuvuudet. Halusin tehdä uuden tyyppisen vuorovaikutteisen elokuvan, jossa on poikkeuksellista ja sofistikoitunutta uutta teknologiaa, mutta myös inhimillinen ja sosiaalisesti merkittävä tarina. On hauska tehdä jotain yllättävää, joka teknisesti perustuu avoimeen lähdekoodiin ja ihmisten yhteisiin oivalluksiin siitä, mitä koodilla voi tehdä. Työryhmä on kansainvälinen ryhmä ihmisiä, joista on tullut tänä aikana sekä läheisiä ystäviä että yhteistyökumppaneita.” Ryhmä on kaiken takana.

Kuva Captured-teoksesta, punaiset, vihreät ja siniset kehot vaeltavat tilassa

Captured-teoksessa vaeltava katsojain joukko

Lontoon elokuvafestivaaleilla nähdään samaisessa Expanded-sarjassa myös taitelijakollektiivi HNV:n VR-teos Atomic / Ghost in the Atom, joka kuljettaa katsojan VR-teknologian avulla ”maailman pisimpiin hautajaisiin” ydinjätteen loppusijoituspaikka Onkaloon, Olkiluotoon.

Festivaaleilla nähdään myös Kharad Ayderus Ahmedin esikoispitkä Guled & Nasra, Juho Kuosmasen festivaalisuosikki Hytti nro 6 ja Rahul Jainin ajankohtainen dokumentti Invisible Demons – Tuhon merkit.

BFI London Film Festival järjestetään 6.–17. lokakuuta. 

Suomessa Captured tulee esille Amos Rexiin, mutta ajankohtaa ei ole vielä vahvistettu.