Tulevaisuuden näkymiä

Juuri julkaistussa vuoden 2022 toimintakertomuksessamme elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen katsoo myös tulevaan.

”Lähitulevaisuuden näkymät ovat elokuvasäätiössä hyvinkin kaksijakoiset. Kotimaiset elokuvat ja draamasarjat menestyvät sekä kotimaassa että kansainvälisesti jatkuvasti paremmin ja paremmin. Myös tekijöiden kirjo kasvaa koko ajan, mikä tuottaa hyvin monimuotoista sisältöä monille eri osayleisöille.

Samaan aikaan elokuvasäätiön tulevaisuus on vaakalaudalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön johtama konsernityöryhmä päätyi ministeriön alaisten virastojen tulevaisuutta miettiessään toimeksiantonsa ulkopuoliseen tulemaan, että elokuvasäätiön toiminta pitäisi siirtää mahdollisen tulevan ns. Luova Suomi -viraston osaksi. Tämä ajatus on jopa ministeriön oman aiemman toiminnan vastainen.

Muutama vuosi sitten virastona toiminut Valtion taidemuseo muutettiin Kansallisgalleria-säätiöksi samalla tavoin kuin Kansallisooppera ja Kansallisteatteri, jotka toimivat säätiömuotoisina. Näiden kolmen kansallista kulttuuria vaalivien säätiöiden toimintamahdollisuudet on ministeriön toiveesta vuoden 2023 alusta vahvistettu erillisellä lailla. Samaan aikaan kansallinen elokuvakulttuuri ollaan alistamassa yhden viraston osastoksi. Erittäin nopeasti muuttuva audiovisuaalinen alan toimintaympäristö vaatii toimintaan sellaista joustavuutta, mikä on mahdollista itsenäisessä säätiössä, mutta lähes mahdotonta virastorakenteen sisällä. Ministeriössä valtionavustuksia esittelevät virkahenkilöt ovat toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Tämä merkitsisi sitä, että virastomallissa kotimaisen elokuvan tukia voisi esitellä samat henkilöt vaikkapa kolmekymmentä vuotta eikä nykyinen maksimissaan viiden vuoden kierto, joka antaa mahdollisuuden ajatusten ja toimintatapojen muutokseen olisi enää mahdollinen. Tämä ei voi olla dynaamisen elokuva- ja av-alan etu. Suurviraston sisällä olevan osaston määrärahatkaan eivät ehkä olisi riittävän vakaat, jos viraston johto katsoisi niitä tarvittavan muuhun luovaan kulttuuriin.

Kotimaisen av-kulttuurin määrärahat ja toimintavarmuus pitäisi nostaa lähinaapureittemme tasolle, kuten alan tavoiteohjelmassa lukee. Tämä on pitkällä tähtäimellä mahdollista, jos tulevan hallituksen hallitusohjelmassa sitoudutaan valtion kulttuurimäärärahojen tason nostoon yhteen prosenttiin valtion budjetista. Jos tämä toteutuu, niin myös valtion tuki elokuva- ja avalalle voisi kasvaa menestyvän alan tarpeiden tasolle. Jos valtion kulttuurimäärärahoja ei kasvateta tulevana hallituskautena, niin edessä on määrärahojen hidas lasku ja alan toimintamahdollisuuksien näivettäminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteinen Euroopan Unionin AVMS-direktiivin toimeenpanoa selvittävä työryhmä sai mietintönsä päätökseen tammikuussa 2023. Työryhmän tehtävänä oli selvittää tilausohjelmapalveluille asetettavan, kotimaisten av-tuotantojen rahoittamiseen tarkoitetun maksuvelvoitteen toteuttamisvaihtoehtoja. Mietinnön mukaan av-alan etu olisi, että Suomessa otettaisiin käyttöön joko av-kulttuuria vahvistava maksu, investointivelvoite tai näiden yhdistelmä. Järjestelmä on jo käytössä tai päätetty ottaa käyttöön 15 Euroopan maassa. Pohjoismaista Tanskaan ja Norjaan järjestelmät ovat tulossa hyvinkin pian. Suomessa tulisi ehdottomasti seurata perässä ja tällä tavoin vahvistaa av-alan toimijoiden asemaa kotimaassa.

Kotimainen elokuva- ja av-ala tuottaa maallemme jatkuvasti kasvavia vienti- ja verotuloja. Se on kansainvälisesti arvostettu ja kotimaassa erittäin suosittu ja helposti saavutettava kulttuurimuoto. Se ansaitsisi päättäjiltä sellaisia päätöksiä, joilla alan tulevaisuus suhteessa lähimpien kilpailijamaiden toimijoihin olisi tasaveroisempi kuin nyt.”

Lue elokuvasäätiön vuoden 2022 toimintakertomus (pdf). Lisää tilastoja toiminnasta julkaistaan pian ilmestyvässä Elokuvavuosi-tilastojulkaisussa.