Elokuvasäätiö jakanut tänä vuonna jo yli 8,8 miljoonaa euroa tukea
Suomen elokuvasäätiön hallitus on tehnyt alkuvuoden aikana 279 päätöstä.
Kuva: Viime viikolla päättynyt Tampereen elokuvajuhlat on yksi festivaalien toimintatuen saajista. Kuvaaja: Jeff Mayeda / Tampereen elokuvajuhlat.
Esitys ja levitys
Alkuvuodesta jaetaan kansallisesti merkittävien elokuvafestivaalien toimintatuet. Kahdeksan festivaalia sai yhteensä 580 000 euroa tukea.
Elokuvateatterien laitehankinta- ja kunnostustukea myönnettiin 333 900 euroa 17 kohteeseen. Suurimmat, yli 50 000 euron tuet menivät raumalaisen Iso-Hannun salien kunnostukseen ja sotkamolaisen Kino Vision esitystekniikan uusimiseen. Esitystekniikkaa uusitaan elokuvasäätiön tuella myös mm. Jyväskylän Fantasiassa sekä Rovaniemen, Tornion ja Vaasan BioRex-teattereissa.
Markkinointi- ja levitystukea myönnettiin 537 000 euroa 10 elokuvalle. Tukea elokuvien kuvailutulkkaukseen ja tekstitykseen heikkokuuloisille myönnettiin 23 783 euroa neljälle elokuvalle.
Esityksen ja levityksen tuista neljä hakijaa sai koulutustukea yhteensä 10 400 euroa.
Kulttuurivienti
Kulttuuriviennin tukia myönnettiin yhteensä 70 650 euroa 30 hakemuksella. Materiaalituen kokonaismäärä oli 4 520 euroa neljälle hakemukselle ja matkatuen 27 260 euroa 24 hakemukselle.
Kaksi hakijaa sai kulttuuriviennin hanketukea kansainvälisiin lanseerauksiin: Elokuvayhtiö Aamu 22 000 euroa Mummola-elokuvalle, joka oli ensi-illassa Berlinalessa, ja Aurora Studios 16 870 euroa Neljä pientä aikuista -elokuvalle, jota esitettiin alkuvuodesta Rotterdamin ja Göteborgin festivaaleilla.
Käsikirjoitusapurahat
Maaliskuun alkupuolella jaettiin dokumenttielokuvan käsikirjoitusapurahat, joita haettiin 37 hankkeelle. Apurahoja myönnettiin yhteensä 24 700 euroa seitsemälle dokumenttielokuvahankkeelle. Apurahan saivat Heta Jokinen, Miina Alajärvi, Emilia Hernesniemi, Hanna Hovitie, Anu Kuivalainen, Antti Lempiäinen ja Einari Paakkanen.
Fiktiivisten elokuvien ja sarjojen käsikirjoitusapurahoista tiedotamme kuun vaihteessa.
Kehittämis- ja tuotantotuet
Kehittämistukea haettiin yli 3,4 miljoonan euron arvosta 105 hakemuksella. Alle kolmannes hakemuksista menestyi: kehittämistukea myönnettiin 904 900 euroa 30 hankkeelle. Kehittämistukea sai 10 pitkää fiktioelokuvaa, joista kolme on suunnattu lapsille tai nuorille ja niistä yksi on animaatioelokuva. Lisäksi tukea sai seitsemän dokumenttielokuvaa ja kolme dokumenttisarjaa, kahdeksan draamasarjaa, kaksi animaatiosarjaa sekä yksi lyhytelokuva.
Tänä vuonna slate-kehittämistuki jaetaan vasta kesäkuun päätöskokouksessa.
50/50-tuotantotukea haettiin kuudelle hankkeelle ja tukea myönnettiin neljälle yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Suuren yleisöpotentiaalin elokuville suunnattua tukea sai Mika Kaurismäen seuraava Mielensäpahoittaja-jatko-osa, Reetta Aallon ohjaama Heinähattu ja Vilttitossu -lastenelokuvasarjan osa, Mari Rantasilan ohjaama, Dingo-yhtyeen tarinasta ammentava Levoton tuhkimo sekä valelääkäristä kertova komedia Kolme valepukkia, jonka ohjaa Rike Jokela.
Tuotantotukea haettiin yli 17 miljoonan euron arvosta 53 hankkeelle. Läpi meni 36 % hakemuksista: tuotantotukea myönnettiin 4 030 000 euroa 19 hankkeelle. Tuotantoon lähtee 13 dokumenttielokuvaa, yksi lyhytelokuva sekä viisi pitkää fiktioelokuvaa, joista yksi on suunnattu nuorille. Dokumenttielokuvista kaksi ja pitkistä fiktioelokuvista kaksi on kansainvälisiä vähemmistöyhteistuotantoja.
Uusia dokumenttielokuvia on odotettavissa mm. Joonas Berghälliltä, Virpi Suutarilta, Kirsikka Saarelta ja Iiris Härmältä. Katto– ja Lakana-lyhytelokuvista tunnettu Teppo Airaksinen ohjaa Melli Maikkulan käsikirjoitukseen perustuvan White trash -lyhytelokuvan.
Pitkien fiktioelokuvien saralla Arto Halonen ohjaa Ossi Hakalan käsikirjoittaman tieteiselokuvan Jälkeemme vedenpaisumus. Klaus Härö tutkii sota-ajan juutalaisluovutuksia yhdessä Jimmy Karlssonin kanssa käsikirjoittamassaan elokuvassa Ei koskaan yksin. Jenni Toivoniemi ohjaa Anna Brotkinin käsikirjoittaman modernin komedian Perhonen.