Kansainvälisillä festivaaleilla säpinää poikkeusaikanakin

maaliskuu 24, 2021

Elokuvien kulttuurivientiä on leimannut viimeisen vuoden ajan online-festivaalit, digitaalinen markkinointi, etäverkostoituminen ja toiveet paluusta elokuvateattereihin.

Elokuvasäätiön kansainvälinen osasto järjesti ke 17.3. infotilaisuuden, jossa kerrottiin ajankohtaisia kuulumisia festivaalikentältä. Elokuvasäätiöllä kulttuurivientiä hoitavat osaston päällikkö Jaana Puskala, pitkien elokuvien kulttuuriviennin koordinaattori Jenni Domingo, dokumenttielokuvista vastaava kulttuuriviennin suunnittelija Suvi Railo, lyhytelokuvista vastaava kulttuuriviennin suunnittelija Otto Suuronen ja kopioliikennettä hoitava kulttuuriviennin assistentti Arttu Manninen.

Katso osaston yhteystiedot

Osaston tehtävänä on vastata suomalaisen elokuvan kulttuuriviennistä ja tavoitteena on aktiivisesti puolustaa suomalaisen elokuvan paikkaa kansainvälisillä kentillä. Festivaalistrategiatyössä toimitaan elokuvasäätiön tukea saaneiden elokuvien kanssa, mutta tukimuodot ovat tarjolla myös muille elokuville.

Katso hakuilmoitukset

Tarkoituksena on myös kehittää toimintaa ja tukimuotoja yhteistyössä alan kanssa, joten yhteydessä voi olla matalalla kynnyksellä. Toukokuussa lanseeraamme kyselytutkimuksen kansainvälisen osaston toiminnasta – toivomme siihen monenlaisia näkökulmia!

Alkuvuoden 2021 festivaalikuulumiset

Alkuvuodesta 2021 on järjestetty jo onnistuneesti verkossa useita isoja elokuvatapahtumia, mm. Sundance, Clermont-Ferrand ja European Film Market. EFM:ssä oli vilkasta ja tapaamisissa festivaalien kanssa suomalaiset elokuvat herättivät huomiota. Uusia tekijöitä ja elokuvien monimuotoisuutta pidettiin kiinnostavana.

Yhteistyö on osoittanut voimansa: Scandinavian Films -kokoonpanolla järjestimme EFM:ssä kolme kiinnostavaa webinaaria yhteistuotannoista, lastenelokuvista ja kansainvälisestä myynnistä. Tuottajajärjestö APFIn kanssa tehtiin Spotlight-videoita ja parhaillaan ollaan yhdessä tuumin yhdysvaltalaisessa SXSW-tapahtumassa.

Katso Scandinavian Filmsin webinaarit

Vielä pitkään festivaalit järjestetään pääosin kokonaan verkossa tai hybridimuotoisena. Erityisesti industry-tapahtumat keskitetään verkkoon. Kevään isommista tapahtumista ainoastaan Moskovan elokuvafestivaali ilmoittanut järjestävänsä huhtikuussa festivaalin paikan päällä. Festivaalijärjestäjät ovat osoittaneet uusiutumiskykyä ja luovuutta uusien yleisöjen tavoittamisessa. Moni suunnittelee esim. ulkoilmanäytöksiä kesälle.

Myös Cannes suunnittelee heinäkuulle fyysistä tapahtumaa. Viime vuonna festivaali ei esittänyt elokuvia, mutta jakoi joukolle elokuvia Cannes Label -nimikkeen. Tälle listalle pääseminen ei ollut tuonut samanlaista nostetta kuin festivaalinäytökset, eikä kukaan halua samanlaista tilannetta tälle vuodelle. Marketin näkökulmasta festivaalin ja Marché du filmin ajoittumista samaan ajankohtaan pidetään tärkeänä.

Festivaalien ohjemistot ovat supistuneet pandemian aikana paljon ja elokuvia on kertynyt odottamaan ensi-iltaa. Isojen kielialueiden maat saavat enemmän huomiota. Mahdollisiin festivaalikutsuihin kannattaakin suhtautua positiivisesti.

Toisaalta liikkeellä on myös epäilyttäviä festivaaleja, joiden tarkoituksena on hyötyä elokuvantekijöistä. Kannattaa tutustua festivaalien taustoihin: Kuinka kauan tapahtumaa on järjestetty? Mitä elokuvia on esitetty tai palkittu aiemmin?

Festivaalien supistuminen tarkoittaa myös sitä, että Suomi-fokuksia ei ole luvassa lähiaikoina, mutta perinteiset elokuvaviikot Pariisissa, Tokiossa ja Pietarissa toteutetaan tavalla tai toisella. Kansainvälisen osaston työssä ei tällä hetkellä ole alueellisia painotuksia. Pyrkimyksenä on toimia vakiintuneiden organisaatioiden kanssa eri maanosissa ja syventää näitä hyviä suhteita.

Works-in-progress-tapahtumiin on ollut vaikeaa löytää suomalaishankkeita viime vuosina. Tässä suhteessa jatketaan yhteistyötä myyntiyhtiöiden kanssa. Hyviä works-in-progress-paikkoja ovat mm. CPH:DOX ja Nordisk Panorama dokumenttielokuville ja Finnish Film Affair kaikille pitkille elokuville.

Festivaalikopiot liikkuvat tätä nykyä pääasiassa verkon kautta. Pelkkä DCP-kopio ei välttämättä riitä verkkofestivaalien tarpeisiin, vaan usein kaivataan kevyempää formaattia, esim. mp4. Elokuvasta kannattaa olla saatavilla sekä tekstitetty että puhdas kopio. Esityskopioihin liittyvissä asioissa auttaa Arttu Manninen.

Festivaaleille lähdettäessä kannattaa kiinnittää huomiota elokuvan geoblokkaukseen eli verkkonäytöksen rajaamiseen kyseisen festivaalin maahan tai jopa pienemmälle alueelle, esim. Yhdysvalloissa osavaltiokohtaisesti. Monet festivaalit ovat edelleen tarkkoja ensi-iltastatuksesta. Joissain tapahtumissa elokuvat voi sallia ammattilaisyleisölle ympäri maailman – tämä ei vaikuta ensi-iltastatukseen.

Kulttuuriviennin tukimuodot

Kulttuuriviennin tukimuotoja on kolme: materiaalituki, matkatuki ja hanketuki. Materiaalituen hyödyntämistä kannattaa verkkofestivaalien aikakaudella ajatella laajemmin. Esimerkiksi monet festivaalit haluavat ohjaajilta tervehdysvideoita, joiden laadukkaaseen toteuttamiseen voi hyvin hakea materiaalitukea.

Hanketuki on tarkoitettu isompiin kokonaisuuksiin, esim. lanseerauksiin, elokuvien digitointiin vientiä varten tai vientihankkeisiin. Ehkä johonkin aivan uudenlaiseen kulttuuriviennin avaukseen? Viime vuonna järjestettiin myös kaksi kohdennettua hanketukikierrosta, materiaalien tuotantoon sekä digitaaliseen markkinointiin ja verkkofestivaalilevityksen tueksi.

Tuella ei valitettavasti voi palkata festivaaliagentuuria hoitamaan pienempiä festivaaleja. Elokuvasäätiön tukitoiminta kohdistuu toimintaan kansainvälisesti merkittävillä festivaaleilla. Muiden tapahtumien kuluja voi kattaa esimerkiksi esityskorvauksilla.

Viime vuonna kulttuuriviennin tuet kohdistuivat 63 % pitkille elokuville, 24 % dokumenttielokuville ja 13 % lyhytelokuville. Matkatukien tippuminen viime vuonna näkyi erityisesti dokumentti- ja lyhytelokuvien tuissa, jotka edellisenä vuonna olivat 26 % ja 17 % koko potista.

Elokuvasäätiön hakujärjestelmää uusitaan parhaillaan ja uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa syksyn aikana käyttöön.

Vinkit kansainväliseltä osastolta

  • Kannattaa osallistua marketteihin nyt, kun akkreditoinnit ovat edullisia ja matkakuluja ei ole. Tapahtumissa kannattaa katsoa elokuvia, jotta saa käsityksen, millainen tarjonta kansainvälisesti on.
  • Koska festivaalien ohjelmistot ovat kaventuneet ja niille on paljon tunkua, kaikkiin mahdollisiin kutsuihin kannattaa suhtautua positiivisesti sen sijaan, että jäisi odottamaan isompaa festivaalia.
  • Olisiko hankettasi mahdollista esitellä works-in-progress-tapahtumassa? Kansainvälinen huomio kannattaa kiinnittää elokuvaan varhaisessa vaiheessa.
  • Millaisia markkinointimateriaaleja verkkofestivaaleilla voi hyödyntää? Voisitko palkata hyvän leikkaajan tekemään ohjaajan kanssa tervehdysvideon? Materiaali- ja hanketuki taipuvat moneen.
  • Tutustu myös Kansainvälisiä näkymiä -artikkelisarjaamme sekä joulukuussa julkaistuun Kansainvälinen toiminta -sivustoon! Artikkelisarjaan on seuraavaksi tulossa juttu lyhytelokuvien myynnistä.

Kuva: Cannesin Scandinavian Terrace 2018 / Antti Purhonen