Selvitys: Elokuvasäätiön tuotantotuet välttämättömiä – toimialan tilanne heikentynyt nopeasti

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote:

Tuore selvitys paljastaa, että ilman Suomen elokuvasäätiön tuotantotukea suuri osa kotimaisista elokuvista jäisi kokonaan toteutumatta. Samaan aikaan alan taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi, kun tuotantokustannukset ovat nousseet ja yhtiöiden kannattavuus laskenut.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman selvityksen mukaan kotimaisen elokuva- ja AV-tuotannon toimintaympäristö on heikentynyt merkittävästi vuosina 2023–2024. Tuotantoyhtiöiden liikevaihto on laskenut, kannattavuus heikentynyt ja tuotantokustannukset nousseet samalla, kun rahoitushakemusten määrä on kasvanut ja läpimenoprosentti alentunut. Selvitys perustuu 237 tuotantoyhtiön tilinpäätöstietoihin, 77 kyselyvastaukseen ja 15 asiantuntija- ja yrityshaastatteluun.

Selvityksen mukaan tuotantotuki on koko kotimaisen elokuvatuotannon perusedellytys, etenkin pienempien yleisöjen ja taiteellisesti kunnianhimoisten elokuvien kohdalla. Tuki mahdollistaa myös kansainvälisiä yhteistuotantoja, sillä SES-rahoitus toimii usein edellytyksenä ulkomaisen rahoituksen saamiselle ja kumppaneiden sitoutumiselle.

Ilman tukea etenkin pienemmän yleisön elokuvat, lyhytelokuvat ja dokumentit jäisivät suurelta osin toteutumatta. Tuki toimii myös tärkeänä vipuna kansainvälisissä yhteistuotannoissa ja lisää ulkomaisen rahoituksen saatavuutta. Lähes kaikki tarkastelun kohteena olleet tuotannot ovat olleet riippuvaisia SES-tuesta. 55 % tuotannoista ei olisi toteutunut lainkaan ilman tukea, ja neljäsosa olisi jäänyt huomattavasti suunniteltua suppeammiksi.

Useat tuotantoyhtiöt ovat tiukemmassa taloustilanteessa kuin aiempina vuosina. Erityisen haastavassa asemassa ovat TV-sarjatuotannosta riippuvaiset yhtiöt sekä pienet fiktio- ja dokumenttituotantoyhtiöt. Vaikka tuotantotuki kasvattaa tuotantovolyymeja ja yhtiöiden liikevaihtoa, se ei yksin riitä parantamaan kannattavuutta, sillä markkinariski ja tuotantojen kaupallinen vastuu säilyvät tuotantoyhtiöillä.

Tuki edistää elokuvalain tavoitteita

Selvityksen mukaan tuotantotuki toteuttaa tehokkaasti elokuvalain kulttuuripoliittisia tavoitteita: kotimaisen ja monimuotoisen elokuvatarjonnan turvaaminen, kotimaisten kielten ja aiheiden vahvistaminen, yhteiskunnallisesti tärkeiden teemojen esiin nostaminen, sekä alan osaamisen ja työllisyyden tukeminen. Kotimaisen tuotannon toteutuminen hyödyttää laajasti koko arvoverkkoa, kuten levittäjiä, esittäjiä, jälkituotantoyhtiöitä ja muita alan toimijoita.

SES:n nykyinen tukitoiminta arvioidaan pääosin toimivaksi ja ajan tasalla olevaksi, erityisesti uusien sähköisten järjestelmien ansiosta. Selvityksen mukaan rahoituksen taso on kuitenkin jäänyt jälkeen tuotantokustannusten noususta, mikä on muodostunut koko alan keskeiseksi haasteeksi. Suurimmat haasteet liittyvät alan pirstaleiseen rakenteeseen, tukisummien riittämättömyyteen suhteessa hakijoiden määrään ja tuotantobudjetteihin sekä hakuprosessien läpinäkyvyyden ja vuorovaikutuksen kehittämistarpeisiin.

Kehittämisehdotukset

Selvityksen mukaan alan tulevaisuuden vahvistaminen edellyttää elokuvasäätiöltä nykyistä näkyvämpää roolia kehityksen suunnannäyttäjänä sekä koko alan yhteisen strategian laatimista 2030-luvulle. Lisäksi tulisi arvioida tukijärjestelmän päivitystarpeita ja uusia tukimuotoja sekä vahvistaa tuotantoyhtiöiden kansainvälistä sopimus- ja liiketoimintaosaamista.

Selvitys korostaa myös ulkopuolisen rahoituksen lisäämistä, uusien rahoitusmallien kehittämistä ja tuotantotuen rahoitustason nostamista pohjoismaisten verrokkimaiden tasolle, jotta kotimaisen elokuva- ja AV-tuotannon elinvoimaisuus ja kilpailukyky voidaan turvata.

Taustaa

Opetus ja kulttuuriministeriö myönsi Suomen elokuvasäätiölle vuodelle 2025 yhteensä 22,24 miljoonaa euroa, josta 16,3 miljoonaa euroa kohdistettiin elokuvien tuotantoon. Valtion rahoitus on mukana noin 70 prosentissa kotimaisista elokuvista. Pitkien näytelmäelokuvien keskimääräinen budjetti 2020 luvulla on ollut noin 1,7 miljoonaa euroa, josta valtio kattaa keskimäärin 40 prosenttia (enintään noin 1 miljoona euroa). Dokumenttielokuvien keskimääräinen budjetti vuonna 2024 oli noin 270 000 euroa, ja valtio rahoitti niistä keskimäärin 50 prosenttia (enintään noin 170 000 euroa).

Selvitys on jatkoa opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2018 tilaamalle selvitykselle elokuvatuotantoihin kohdistuvien julkisten tukien vaikutuksistaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Vuonna 2018 toteutetussa selvitystyössä tutkittiin Suomen elokuvasäätiön myöntämän tuotantotuen merkitystä suomalaiselle elokuva-alalle ja yksittäisten tuotantoyhtiöiden liiketoiminnalle sekä tarkennettiin kuvaa alan liiketoiminnan tilanteesta.

Tutustu: Selvitys elokuvatuotantoihin kohdistuvien julkisten tukien vaikutuksista

Tallenne selvityksen julkaisutilaisuudesta 18.3. on katsottavissa Vimeossa 1.4.2026 asti.

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, OKM, p. 02 953 30222