Tekoäly on tullut elokuvatuotantoon myös Suomessa – mutta harkiten

Suomen elokuvasäätiö kysyi kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä niiden tekoälyn käytöstä laajahkossa kyselyssä. Tulosten perusteella suomalaisissa elokuvatuotantoyhtiöissä tekoäly on siirtymässä kokeiluista osaksi arjen työprosesseja. Kyselyyn vastanneiden 39 tuotantoyhtiön perusteella tekoälyä hyödynnetään erityisesti tekstityössä, ideoinnissa ja tuotannon tukitehtävissä, mutta sen käyttöön liittyy edelleen myös merkittäviä laatu-, tekijänoikeus- ja eettisiä kysymyksiä.

Tämän artikkelin teksti on kirjoitettu suurelta osin tekoälyn avulla. Artikkelin kuva on tehty tekoälyllä.

Tekoäly on vakiinnuttamassa paikkaansa suomalaisissa elokuvatuotantoyhtiöissä, mutta sen käyttö on edelleen ennen kaikkea käytännöllistä ja tarkasti rajattua. Kyselytutkimus tekoälyn käytöstä elokuvatuotantoyhtiöissä kysely lähetettiin kaikille Suomen elokuvasäätiöstä tuotannon tukia 2020-luvulla hakeneisiin tuotantoyhtiöihin ja siihen vastasi 39 elokuvatuotantoyhtiötä. Tulokset piirtävät kuvan alasta, jossa tekoäly nähdään hyödyllisenä työkaluna erityisesti tekstityössä, ideoinnissa ja tuotannon taustatehtävissä, mutta ei luovan työn ytimen korvaajana.

Tutkimuksen perusteella tekoälyä hyödynnetään jo monissa tuotantoprosessin vaiheissa, etenkin siellä, missä työ vaatii nopeaa tekstin, luonnosten tai vaihtoehtojen tuottamista. Samalla alan toimijat suhtautuvat kehitykseen realistisesti: tekoäly voi nopeuttaa työtä, mutta se ei vielä yksin tuota riittävän luotettavaa tai omaleimaista lopputulosta ilman ihmisen ohjausta.

Kysely osoittaa, että tekoälyyn liittyvä kehitys ei ole elokuvatuotannoissa enää marginaalinen ilmiö. Sen sijaan kyse on muutoksesta, joka koskee jo nyt tuotantoyhtiöiden arkea, osaamistarpeita ja tulevaisuuden kilpailukykyä.

Kuvaaja 1: Onko yrityksenne käyttänyt tekoälyä elokuva-tuotannoissa jossain tuotannon vaiheessa?

Kuvaaja 2: Kuinka kauan olette käyttäneet tekoälyä elokuvatuotannossa?

Yritysten valmiudet vaihtelevat paljon

Vastaajien taustatiedoista käy ilmi, että elokuvatuotantoyhtiöt ovat hyvin erilaisissa vaiheissa sekä liiketoiminnan että tekoälyosaamisen näkökulmasta. Mukana oli sekä alle viisi vuotta toimineita yhtiöitä että pitkään alalla toimineita, yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavia toimijoita.

Myös tekoälyn tuntemuksessa on suuria eroja. Osa vastaajista kokee tuntevansa tekoälyn mahdollisuudet hyvin, kun taas osa arvioi tietämyksensä vielä rajalliseksi. Tämä näkyy suoraan myös siinä, miten rohkeasti ja laajasti tekoälyä on otettu käyttöön.

Kuvaaja 3: Kuinka hyvin tekoälyn mahdollisuudet tunnetaan elokuvatuotannossa?

Tulokset korostavat koulutuksen merkitystä. Mitä paremmin tekoälyn mahdollisuudet tunnetaan, sitä luontevammin sitä osataan soveltaa tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Samalla käy selväksi, että alan sisällä tarvitaan lisää tiedon jakamista, käytännön esimerkkejä ja yhteistä keskustelua siitä, missä tekoäly tuo aidosti lisäarvoa.

Kuvaaja 4: Onko yrityksenne tarjonnut tekoälyyn liittyvää koulutusta henkilöstölleen?

Käyttö painottuu ennakkotuotantoon, hallinnolliseen työhön ja jälkituotannon tukiin

Kyselyn perusteella tekoälyä käytetään eniten tehtävissä, joissa se tukee valmistelua, luonnostelua ja materiaalien jalostamista. Erityisen vahvasti tekoälyn käyttö painottuu ennakkotuotantoon, jossa sitä hyödynnetään esimerkiksi hakemustekstien muokkaamisessa, pitchausmateriaalien laatimisessa ja ideoinnin tukena.

Lisäksi tekoälyä käytetään hallinnollisissa tehtävissä, kuten käännöksissä, sisällön tiivistämisessä ja markkinointiin liittyvässä analytiikassa. Myös previsualisointi, erilaisten tuotantoa tukevien luonnosten tekeminen sekä aineistojen jäsentäminen nousivat esiin käytännön käyttökohteina.

Jälkituotannossa tekoälyn käyttö näkyy erityisesti äänenkäsittelyssä ja kevyissä visuaalisissa tehtävissä. Sen rooli ei kuitenkaan näyttäydy kokonaisia työvaiheita korvaavana, vaan ennen kaikkea täydentävänä ja aikaa säästävänä apuvälineenä.

Keskeinen havainto on, että tekoälyä ei käytetä elokuvatuotannossa kokonaisprosessin automatisointiin. Sen sijaan sitä hyödynnetään osissa, joissa siitä saadaan nopeasti käytännöllistä hyötyä ilman, että ihmisen taiteellinen tai tuotannollinen päätösvalta katoaa.

Kuvaaja 5: Missä tuotannon vaiheissa tekoälyä käytetään eniten

Suurimmat hyödyt liittyvät tehokkuuteen, teksteihin ja ideointiin

Vastaajien kokemuksissa tekoälyn tärkeimmät hyödyt liittyvät työn tehostumiseen ja ajansäästöön. Erityisen arvokkaana pidettiin sitä, että tekoäly auttaa toistuvissa ja aikaa vievissä tehtävissä, joissa tarvitaan nopeita versioita, luonnoksia tai tekstimuokkauksia.

Tekstien kirjoittaminen, tiivistäminen ja kääntäminen nousivat vahvasti esiin hyötyinä. Tämä kertoo siitä, että tekoälyä ei nähdä ensisijaisesti näyttävänä teknologiana, vaan arkea helpottavana työvälineenä. Käytännön hyöty syntyy usein juuri siitä, että työ saadaan nopeammin liikkeelle ja ensimmäinen versio syntyy vaivattomammin.

Myös ideointi ja sparraus korostuivat. Tekoäly voi auttaa jäsentämään ajatuksia, tarjoamaan vaihtoehtoja ja avaamaan keskustelua silloin, kun tuotannon suunnittelu on alkuvaiheessa tai jokin osa kokonaisuudesta kaipaa uusia näkökulmia.

Silti vastaajat painottivat, että parhaat tulokset syntyvät silloin, kun tekoäly toimii ihmisen ohjauksessa. Tekoälystä saadaan hyöty irti vasta silloin, kun ammattilainen osaa arvioida, muokata ja rajata sen tuottamaa sisältöä.

Kuvaaja 6: Kuinka tyytyväinen olette olleet tekoälyn käyttöön elokuvatuotannossa?

Kuvaaja 7: Miten tekoäly on vaikuttanut tuotannon tehokkuuteen?

Kuvaaja 8: Mitä tekijöitä pidätte tärkeimpinä tekoälyn valinnassa elokuvatuotantoon? 

Avovastaukset vahvistavat käytännönläheisen kuvan

Avovastauksista nousi esiin selkeä kokonaiskuva: tekoäly on ennen kaikkea hyödyllinen siellä, missä pitää saada nopeasti “jotain järkevää paperille”. Tämä koskee erityisesti tekstejä, käännöksiä, ideointia ja suunnittelua.

Vastauksissa korostui myös työkalujen moninaisuus. Käytössä ei ole yksi yhtenäinen ratkaisu, vaan pikemminkin laaja ja jatkuvasti muuttuva työkalupakki, johon kuuluu tekstityökaluja sekä kuvan, videon ja äänen käsittelyyn tarkoitettuja erikoisratkaisuja.

Samalla avovastauksissa painotettiin, että tekoäly ei poista ihmistyötä, vaan muuttaa sitä. Työ siirtyy tekemisestä yhä enemmän tarkistamiseen, ohjaamiseen ja laadun varmistamiseen. Tämä on tärkeä havainto myös työelämän näkökulmasta: tekoälyn vaikutus ei näyttäydy suoraviivaisena henkilöstön vähentymisenä, vaan työn sisällön muutoksena.

Kuvaaja 9: Onko tekoäly vähentänyt tai lisännyt henkilöstön tarvetta?

Potentiaalia nähtiin etenkin esituotannossa, suunnittelussa ja VFX- sekä jälkituotannossa. Sen sijaan vastaajat suhtautuivat varauksellisemmin siihen, että tekoäly ulottuisi elokuvan kaikkein inhimillisimpään ytimeen – esimerkiksi näyttelijätyöhön, luovaan näkemykseen tai taiteellisiin ratkaisuihin ilman ihmisen vahvaa roolia.

Haasteet liittyvät luotettavuuteen, laatuun ja tekijänoikeuksiin

Vaikka tekoäly tarjoaa hyötyjä, kysely osoittaa selvästi myös sen ongelmat. Vastaajien suurin huoli liittyy sisällön epäluotettavuuteen ja laadun vaihteluun. Tekoäly voi olla nopea, mutta sen tuottama sisältö ei ole automaattisesti käyttökelpoista.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmisen tekemä tarkistus on välttämätön. Vastaajien kokemuksissa korostui tarve arvioida tekoälyn tuotoksia kriittisesti, sillä virheet, hallusinaatiot ja liian geneerinen ilmaisu voivat heikentää lopputulosta.

Toinen merkittävä huolenaihe liittyy eettisiin ja juridisiin kysymyksiin. 60 % vastaajista totesi, että tekoälyn käyttö herättänyt eettisiä tai juridisia kysymyksiä. Erityisesti tekijänoikeudet nousivat vahvasti esiin. Alan toimijat kokevat, että tekoälyn käyttöön liittyvä sääntely, vastuut ja pelisäännöt ovat vielä monin osin epäselviä. Tämä koskee sekä luovien sisältöjen alkuperää että sitä, miten tekoälyä voidaan käyttää vastuullisesti osana tuotantoprosessia.

Lisäksi vastaajat toivat esiin huolen siitä, että tekoäly voi geneeristää ilmaisua ja kaventaa elokuvanteon omaleimaisuutta. Elokuva-alalla luovuus, näkemyksellisyys ja persoonallinen ääni ovat työn ydintä, eikä niiden haluta jäävän teknologian varjoon.

Tekoäly ei poista luovaa työtä – mutta muuttaa työnjakoa

Kyselyn tulokset antavat varsin tasapainoisen kuvan tekoälyn vaikutuksesta henkilöstöön. Tekoälyn ei nähdä laajasti poistavan tarvetta ihmisille, vaan muuttavan sitä, mihin ihmisten aikaa ja osaamista käytetään.

Ensimmäisinä kevenevät tehtävät näyttävät olevan käännökset, litterointi, luonnostelu ja muut rutiinimaisemmat sisällöntuotannon muodot. Samalla korostuu uudenlainen osaaminen: kyky käyttää tekoälyä tehokkaasti, arvioida sen tuotoksia ja yhdistää sitä luovaan ammattitaitoon.

Tämä viittaa siihen, että tulevaisuuden kilpailuetu ei synny vain siitä, kuka ottaa tekoälyn käyttöön, vaan siitä, kuka osaa käyttää sitä viisaasti. Elokuvatuotannoissa teknologinen valmius ja luova asiantuntemus eivät ole vaihtoehtoja toisilleen, vaan toisiaan täydentäviä tekijöitä.

Tulevaisuudessa käyttö todennäköisesti kasvaa

Kyselyn tulevaisuusnäkymät viittaavat siihen, että tekoälyn käyttö tulee lisääntymään tulevissa tuotannoissa. Kasvua tukee ennen kaikkea kokemus siitä, että tekoäly voi mahdollistaa kunnianhimoisempia tuotantoja pienemmillä resursseilla.

Kuvaaja 10: Aiotteko lisätä tekoälyn käyttöä tulevissa tuotannoissa?

Erityisesti esituotannossa, VFX-työssä ja jälkituotannossa tekoäly nähdään alueena, jossa kehitystä tapahtuu nopeasti. Samalla vastaajat korostivat, että kasvun edellytyksenä ovat selkeät pelisäännöt, koulutus ja vastuullinen käyttö.

Tekoälyn merkitys liittyy myös kansainväliseen kilpailukykyyn. Jos suomalaiset tuotannot kykenevät hyödyntämään tekoälyä tehokkaasti mutta eettisesti, ne voivat parantaa asemaansa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua luovuuden tai alan inhimillisten arvojen kustannuksella.

Tulevaisuuden kehityssuunta näyttääkin olevan sellainen, jossa tekoäly toimii yhä vahvemmin tuotannon apuvälineenä – mutta lopullinen vastuu, taiteellinen harkinta ja sisällöllinen päätöksenteko säilyvät ihmisillä.

Johtopäätös: mahdollisuudet ovat suuret, mutta vastuullisuus ratkaisee

Kyselytutkimuksen keskeinen viesti on selvä: tekoäly on jo nyt merkittävä osa elokuvatuotantojen arkea, mutta sen rooli on ennen kaikkea tukeva, ei korvaava. Sitä käytetään erityisesti siellä, missä voidaan säästää aikaa, helpottaa valmistelua ja tuottaa vaihtoehtoja nopeasti.

Alan toimijat näkevät tekoälyssä paljon potentiaalia, mutta suhtautuvat siihen pragmaattisesti. Hyötyjä on, mutta niin on myös riskejä. Laatuongelmat, epäluotettavuus, tekijänoikeudet ja eettiset kysymykset estävät tekoälyn hallitsemattoman käyttöönoton.

Siksi tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa ei ole vain teknologia itse, vaan se, millaiset käytännöt, osaaminen ja yhteiset pelisäännöt sen ympärille rakennetaan. Kun tekoälyä käytetään vastuullisesti, läpinäkyvästi ja luovaa työtä kunnioittaen, sillä voi olla merkittävä rooli suomalaisen elokuvatuotannon kehittämisessä.