Yasmin Najjarin TJ28 valittu Cannesin La Cinef -sarjaan

22.4.2026

Aalto-yliopistolla on toista vuotta perättäin lyhytelokuva Cannesin opiskelijaelokuvasarjassa.

Yasmin Najjarin ohjaama ja Kasperi Riihimäen käsikirjoittama lyhytelokuva TJ28 esitetään tänä vuonna Cannesin elokuvajuhlien La Cinef -sarjassa. Opiskelijaelokuvien kilpasarjaan valittiin 19 elokuvaa.

Elokuvassa palestiinalaissuomalainen Amani Lillak suorittaa vapaaehtoista asepalvelustaan Suomen armeijan lääkintäjoukoissa. Kesken loppusotaharjoituksen Lillak saa kuulla isänsä kotimaassa entisestään eskaloituneesta kriisistä. Samaan aikaan intensiivinen sotaharjoitus ajaa lääkintäjoukon sisäiset ristiriidat äärimmilleen. Lillak yrittää kääntää selkänsä molemmille konflikteille ja olla vain hetken vapaa.

Najjar esittää pääosaa elokuvassa, joka perustuu hänen omiin kokemuksiinsa vapaaehtoisessa asepalveluksessa 2021. TJ28 on hänen elokuvaohjauksen maisteriopintojensa lopputyö Aalto-yliopiston Elokuvataiteen laitokselle. Meri-Tuuli Variksen tuottaman elokuvan kansainvälinen nimi on 28 Days Left.

Viime vuonna La Cinef -sarjassa (ent. Cinéfondation) esitettiin Helmi Donnerin lopputyö Matalapaine. Aiemmin sarjassa on nähty Suomesta mm. Salla Sorrin Ainahan ne palaa (2015) ja Juho Kuosmasen Taulukauppiaat (2010).

Cannesin elokuvajuhlat järjestetään 12.–23.5.2026. Suomalaistekijöitä on mukana myös pääkilpasarjaan valitussa, elokuvasäätiön tukemassa vähemmistöyhteistuotannossa Vuono (Fjord).

Festival de Cannes

Ohjaajan sana

”Olen varttunut isoisäni toistuvien, epätoivoisesti rauhaa Palestiinaan kaipaavien puheiden keskellä. Raskainta tässä kaikessa oli, etten voinut tehdä niin silmittömälle tuskalle mitään ja ymmärsin nopeasti, miten mahdotonta asioita on muuttaa. Suomen Puolustusvoimiin oli tällöin helppo tarttua. Silloin voisin olla avuksi, mikäli Suomi olisi ikinä uhattuna ja minun ei tarvitsisi seurata uutisia hämmentyneenä, aivan kuten tein Palestiinan, isoisäni kotimaan kohdalla. Kun päätin mennä armeijaan, tein selkeän mutta lopulta naiivin päätöksen. En halunnut kouluttautua tappamaan, vaan pelastamaan ihmishenkiä lääkintämiehenä. Lillak, elokuvan päähenkilö, kuvittelee olevansa valmis asepalvelukseen kuten kaikki muutkin. Lillak uskoo, että toiminta vapauttaisi hänet siitä hämmentävästä ja epämääräisestä taakasta, joka on seurannut häntä koko hänen elämänsä ajan.

Elokuva käsittelee sotaa, mutta tutkii myös mixed-identiteettiä. On helppo kritisoida Lillakin päätöstä suorittaa asepalvelus, mutta kulttuurissa, jossa yhteisö on paljon keskeisemmässä roolissa kuin suomalaisessa kulttuurissa, valinta on hyvin looginen. Erityisen monimutkainen on länsimaisen ja arabikulttuurin välinen yhteys samassa ihmisessä, sillä nämä maailmat ymmärtävät toisiaan tällä hetkellä hyvin vähän. Uskon, että mixed-identiteetti ei tarkoita kahta puolta tai kahta kulttuuria, vaan että ihmisessä sekoittuu jotain, mikä on jotakin kokonaan uutta. Tiedän, että kaltaisiani suomalaisia on Suomessa paljon.”