Suomalainen elokuva kertoo meidän kaikkien tarinat.

Raumalainen Hannu Rantala on seurannut vuosien ajan hänen pihapiirissään elävien ilvesten elämää. Parta-Jooseppi, Täplä, Ärmätti ja Laitilan Kauhu – kaikki ilveksiä, jotka Hannu tuntee nimeltä ja käytöksestä. Hannu väittää myös voivansa keskustella heidän kanssaan.

Elokuva on osoitus suojelutyön voimasta. Sata vuotta sitten melkein sukupuuttoon kuollut ilves on palannut Suomeen lajin rauhoittamisen ansiosta. Suojelustatuksesta huolimatta joka neljäs ilves tapetaan vuosittain poikkeusluvin. Hannu käy taistoon pelastamaan ilveksen vai pelastaako luonto sittenkin Hannun?

Ilveskuiskaaja on lämmin, yllättävä ja unenomainen tarina siitä, miten ihminen voi löytää tiensä takaisin villin luonnon keskelle. Kymmenien metsäkameroidensa avulla Hannu avaa meille ilvesten maailman lisäksi luonnon monimuotoisuutta tavalla, jollaista ei ole aiemmin nähty.

Kolmekymppiset kaksoset Jenna ja Joni saavat tietää, että heidän isällään on kolmaskin lapsi. Sisko Jóna asuu Islannissa.

Sisarusten tapaaminen mullistaa jokaisen maailman, ihmissuhteet ja tulevaisuuden. Kunkin etsiessä omalle elämälleen merkitystä, aaltoillaan yhden isän, kahden kotimaan ja kolmen aikuisen sisaruksen välillä yhdistymisestä erkaantumiseen ja takaisin.

Vuosien mittaan sisarukset kohtaavat itsensä ja toisensa, samanlaisuutensa ja erilaisuutensa.

Kuolleet lehdet kertoo rakastamisen vaikeudesta.

Spede-elokuva pureutuu Pasasen lukuisiin töihin televisioiden sketsiviihteestä elokuvakomedioihin. Suurimmaksi ilmiöksi nousi Uuno Turhapuro -hahmo, jonka ympärille Pasanen tuotti 19-osaisen elokuvasarjan. Uunon ohella monet muut elokuvat, tv-viihdeohjelmat kuten Spede Show ja Speden Spelit olivat aikansa katsojamenestyksiä. Spede-elokuva tarkastelee Pertti Pasasen innovatiivisinta kautta 1960-luvulta Uuno Turhapuro -elokuvien läpimurtoon ja seuraa kulissien takana hänen väsymätöntä taisteluaan viihteen puolesta ajan elokuvataidepiirejä vastaan.

Antero Varovainen ja Onnenkivi on tarina mielikuvituksen rikkaudesta ja onnen etsimisestä. Sarjakuvia ja vampyyrikertomuksia ahmivalla Juliuksella on vilkas mielikuvitus. Julius tapaa kaupungin laitamilla hylätyssä talossa asuvan Antero Varovaisen, joka esittäytyy haalistuneeksi, mansikkamehua juovaksi vampyyriksi.

Julius ja Varovainen ystävystyvät. Yhdessä he yrittävät valmistaa Onnenkiveä, jonka ohje on Varovaisen isoäidin salaisessa reseptikirjassa. Julius haluaa antaa kiven toisistaan etääntyneille vanhemmilleen, jotta he löytäisivät uudestaan yhteisen onnen. Juliuksen ja Anteron laboratoriokokeet valmistaa Onnenkiveä takkuilevat pahasti kerta toisensa jälkeen, mutta he jatkavat sitkeästi onnen etsintää.

Keväällä 1986 Tsernobylin ydinvoimalassa Neuvostoliitossa räjähtää ja hämäläiseen pikkukylään saapuu tyttö nimeltä Mimi, joka saa 15-vuotiaan Mariian elämän hetkeksi täyteen valoa. Kahdenkymmenen vuoden jälkeen aikuistunut Mariia tulee vierailulle lapsuudenkotiinsa ja palaa muistoissaan nuoruutensa kesään ja sitä seuranneeseen traagiseen syksyyn. Ensirakkauden kasarikesään palatessa, Mariian on päästettävä irti syyllisyydestä sekä annettava anteeksi muillekin kuin itselleen.

Kuten joka vuosi joulun aikaan, sisarukset Susanna ja Helena vierailevat perheineen vanhempiensa luona. Kuten tavallista, isoisä Lasse juo liikaa, isoäiti Ella on huolissaan kaikista, lapset ovat kyllästyneitä ja sisarukset lankeavat vanhoihin riitoihinsa. Joulun jälkeen jokainen lähtee omille teilleen ja palaa arkeen. Kuinka jaksaisimme jatkaa syvän inhimillisen yhteyden etsimistä, vaikka emme aina onnistuisikaan?

Je’vida, historian ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva, kertoo pakkosuomalaistamisen paineessa taustansa hylänneestä naisesta, jonka tarina nähdään kolmessa aikatasossa. Iäkäs kolttasaamelainen nainen Iida joutuu vanhan kotitilan myymisen ja kulttuuriperimän salaamisen suhteen kahden vaiheille, sillä pois tukahdutettu luonnonläheinen maailma alkaa hiipiä takaisin.